Hautajaisia vietetään Suomessa vielä harvoin siviilimenoin, sillä noin 98 prosenttia hautajaisista on kirkollisia. Myös tunnustuksettomien hauta-alueiden käyttö on vähäistä.
Hautaustoimilain mukaan seurakuntien on täytynyt vuoden 2007 alusta lähtien pyynnöstä osoittaa hautasija erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Oulun seurakuntayhtymän tunnustukseton hauta-alue Oulujoen hautausmaalla on ollut käytössä vuodesta 2006 saakka.
"Alueelle on haudattu kaksi vainajaa. Molemmat ovat uurnahautoja", kertoo hautaustoimen päällikkö Tuomo Vuontisjärvi.
Rovaniemen, Kajaanin ja Kemin tunnustuksettomille alueille ei ole haudattu yhtään vainajaa. Myös valtakunnallisesti alueet ovat usein jääneet koskemattomiksi.
"Virallisia tilastoja ei ole, mutta seurakuntien antamien tietojen mukaan kysymys on hyvin pienistä määristä, yksittäisistä vainajista", kertoo Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.
Viime vuoden tilastojen mukaan kirkkoon kuului noin 82 prosenttia suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan myös kirkosta eronnut henkilö voi pitää itseään kristittynä ja haluaa kirkolliset hautajaiset. "Monelle kirkosta eroaminen ei ole sellainen ratkaisu, että haluaisi erota Jumalasta."
Pro-Seremoniat palvelukeskus tarjoaa uskontokuntiin sitoutumattomien juhliin tietoa ja palveluita. Keskuksen toimitusjohtajan Anneli Aurejärvi-Karjalaisen mukaan hautajaistavat ovat muuttumassa.
"Kautta aikojen hautajaistavat ovat muuttuneet viimeisenä. Vainajat ovat yleensä iäkkäämpiä ihmisiä, joista vielä suurin osa kuuluu kirkkoon. Sitten kun nykyiset nuoret aikuiset ovat lähtövuorossa, siviilihautajaisia vietetään paljon enemmän."
Neutraaleista muistotiloista pula
Hautauksesta perittävät maksut ovat samansuuruisia kaikille kuntalaisille riippumatta siitä, oliko vainaja seurakunnan jäsen vai ei. Myös siunauskappelin käyttö siviilihautajaisissa on mahdollista, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain.
"Oulussa voi vuokraa vastaan järjestää kappelissa muistohetken ilman kristillistä siunausta. Tilaisuuden sisällöstä on hyvä kertoa meille etukäteen", Vuontisjärvi kertoo.
Rovaniemellä linja on tiukempi. "Kovin herkästi ei kappelia ulkopuolisille lähdetä vuokraamaan. Kirkkoherra päättää näistä tapauskohtaisesti", sanoo seurakunnan ylipuutarhuri Pauli Hokkanen.
Aurejärvi-Karjalainen toivoisi myös neutraaleja tiloja maallisten saattohetkien järjestämiseen. "Tunnustuksettomien hauta-alueiden yhteyteen pitäisi rakentaa erillinen tila siviiliseremonioille."
Hän muistuttaa, ettei siviilihautajaisissa ole mitään uskontoa loukkaavaa tai kirkon vastaista. "Tilaisuus vain on sisällöltään uskonnoton. Seurakunnan kappeleissa on esillä oma kristillinen symboliikkansa, joka saattaa olla vainajan tahdon kannalta ongelmallista."
Oma tahto
omaisten tietoon
Vainajan tahdon toteutuminen ei aina ole itsestäänselvyys.
"Omaiset haluavat toimia vainajan toiveita kunnioittaen, mutta toiveet eivät välttämättä ole tiedossa. Kirjallisesti ilmaistu tahto auttaa omaisia", Aurejärvi-Karjalainen sanoo.
Pro-Seremoniat julkaisi muutama vuosi sitten lompakossa pidettävän hautausohjekortin, jolla voi kertoa omaisille haluavansa siviilihautajaiset. Suomen hautaustoimistojen liitolla on käytössä omien hautajaisten ennakkosuunnitteluun kaksi vaihtoehtoa, yksinkertaisempi hautausjärjestely-vihko sekä virallisempi hautaustestamentti. Testamentti laaditaan liiton jäsenliikkeessä.
"Jos haluaa tulla haudatuksi ilman kirkollisia menoja, käy tahdon ilmaisemiseen mikä tahansa paperi. Tärkeintä, että asia on omaisten tiedossa", sanoo liiton toiminnanjohtaja Ritva Kosonen.