Lukion kolmatta luokkaa käyvä oululaistyttö joutui viime kesän päätteeksi hakemaan saataviaan palkkaturvan kautta, kun palkkaa ei alkanut kuulua kuukauden työpestin jälkeen.
"Sain kuukauden pestin yrityksestä, joka myi tuotteita keskustassa sijaitsevissa kaupoissa ja toimistoissa kiertelemällä. Vaikka palkka oli selvillä ennen työn alkua, ei palkanmaksusta kuitenkaan sovittu etukäteen."
Kun palkkaa ei kuukauden työpestin jälkeen kuulunut, tyttö otti yhteyttä työnantajaan.
"Työnantajani muun muassa väitti, että palkkatiedot olivat työvoimatoimistossa hävinneet, eikä palkkaa siksi voitu maksaa. Lopulta hän alkoi jopa näyttelemään puhelimessa toista henkilöä, kun yritin kysellä palkkani perään."
"Sen jälkeen otin yhteyttä TE-keskukseen, josta soitettiin työnantajalleni, kuitenkin tuloksetta. Lopulta minua neuvottiin hakemaan saataviani palkkaturvan kautta."
Viime keväänä ylioppilaaksi kirjoittanut nuori oululaisnainen taas joutui pettymään työskenneltyään oululaisessa kännykkäliittymiä myyvässä yrityksessä.
"Aluksi työnantaja ilmoitti pohjapalkan olevan 200 euroa kuukaudessa ja provikat päälle."
Palkka kahden kuukauden työstä oli kuitenkin alle 300 euroa. Syyksi työnantaja ilmoitti, että pohjapalkka maksetaan vain, jos tietty määrä liittymiä on saatu kaupaksi.
"Tästä ei kuitenkaan ollut mitään puhetta työsuhteen alkaessa. Vastaavia tapauksia oli muillakin työntekijöillä. Emme kuitenkaan jaksaneet lähteä peräämään oikeuksiamme."
Kymmenkunta nuorta vuosittain
Nuoret hakevat hyvin harvoin maksamatta jääneitä kesätyöpalkkojaan palkkaturvan kautta, vaikka työnantaja olisi jättänyt maksamatta nuorelle työsuhteen alussa sovittua palkkaa tai esimerkiksi iltalisiä.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen palkkaturvapäällikön Jorma Kukan arvion mukaan kymmenkunta nuorta hakee vuosittain saataviaan kirjallisesti Oulussa sijaitsevan TE-keskuksen kautta.
Tarkkaa tietoa palkkaturvaa hakevista nuorista kesätyöntekijöistä ei kuitenkaan ole tilastoitu Pohjois-Pohjanmaalla eikä koko maassa.
Kukka uskoo, että hyvin harva nuori ymmärtää hakea palkkaturvaa räikeissäkään tapauksissa, sillä heillä ei ole tarpeeksi tietoa etuudesta.
"Monet tyytyvät kokemattomuuttaan tilanteeseen, kun eivät tiedä tarpeeksi. Koulujen ja ammattiliittojen pitäisi tiedottaa nuoria työntekijän oikeuksista."
Pieni osa toimii laittomasti
Kukan mukaan pieni osa työnantajista käyttää nuoren työntekijän tietämättömyyttä hyväkseen. Välillä tällaisia tapauksia kuitenkin tulee ilmi.
"Esimerkiksi ilta- tai viikonloppulisät on voitu jättää maksamatta ravintola- ja kaupan alalla työskenteleviltä. Näillä aloilla on paljon kesätyöntekijöitä, joten myös väärinkäytöksiä mahtuu joukkoon."
Pohjois-Suomen työsuojelupiirin tarkastaja Kaarina Jääskö ei ole saanut nuorilta kyselyjä palkkaturvasta. "Enemmän nuoret kyselevät palkkaukseen ja työaikoihin liittyvistä asioista etukäteen."
Työministeriön hallitusneuvos Raili Hartikka pitää valitettavana tapauksia, joissa työnantaja siirtää riskin kesätyöntekijälle. "Jäätelökioskin myyjälle voidaan esimerkiksi sanoa, että töitä on vain silloin, kun aurinko paistaa, eikä sateisilta päiviltä makseta palkkaa", Hartikka kuvaa.
Hartikan mukaan työvoimatoimistot ja TE-keskusten työvoimaosastot ottavat vastaan hakemuksia sekä neuvovat hakijaa palkkaturvaan liittyvissä kysymyksissä.
Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan. Palkkaturvahakemus tulee kuitenkin täyttää kolmen kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä.