Har­taas­ti hiot­ta­va ti­mant­ti

On tullut Suomen ennätystä ja mestaruutta, finaalipaikka arvokisoissa, olympiaedustusta, valmennusryhmää, tulosta ja tunnustusta. Emilia Pikkarainen kasvaa uimarina parhaimmilleen vasta Rio de Janeiron olympialaisiin 2016.

Pikkaraisille kisamatkat ovat perhematkoja. Tytär ui, isä valmentajaa ja äiti toimii huoltopäällikkönä. Lapsista vanhempi, Emilian isoveli Ville opiskelee ja ui Yhdysvalloissa.
Pikkaraisille kisamatkat ovat perhematkoja. Tytär ui, isä valmentajaa ja äiti toimii huoltopäällikkönä. Lapsista vanhempi, Emilian isoveli Ville opiskelee ja ui Yhdysvalloissa.

Uinti
SM-kilpailut

Joskus käy niin, että suotuisat tuulet puhaltavat kokonaisen vuosikymmenen, eikä karikoiden lomassa tarvitse luovia. Uinti sujuu kuin tanssi.

Emilia Pikkaraiselle on käynyt niin.

On tullut Suomen ennätystä ja mestaruutta, finaalipaikka arvokisoissa, olympiaedustusta, valmennusryhmää, tulosta ja tunnustusta. Ja niiden mukana valtavasti motivaatiota. Ilman käytännöllisesti katsoen yhtään niin tuiki tavallista takapakkia.

Kyse ei ole poikkeuksellisesta lahjakkuudesta vaan poikkeuksellisen hyvin hoidetusta kokonaispaketista, selittää Suomen Uimaliiton valmennuspäällikkö Ippe Natunen.

"Määrätietoisen ja hyvän valmennuksen tulos. Elämän perusasiat ja tukipilarit ovat kunnossa. On hyvä tiimi, opiskelu- ja talousasiat kohdallaan", hän sanoo.

Lontoon olympialaisiin 2012 tähtäävän Top Team Finlandin uimareita - joukossa myös Pikkaraista - luotsaava Esa Sievinen on samaa mieltä.

"Emilialla on hyvin hoidettu pohja. On tehty pitkäjänteistä, nousujohteista työtä. Maltilla, treenaamatta liikaa liian nuorena", hän kiittää.

Lue laajemmin perjantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä