Oulu "Hirvittävä on tila, johon olemme joutuneet. Heikkona kristikansa huokaa maassamme. Velttous, suruttomuus, maailmanmielisyys, järkeily ja uskon heikkous ovat sen vikoja. Aineellisuus on meidät myrkyttänyt", kertoi Suomen vanhin seurakuntalehti Rauhan Tervehdys maan tilasta huhtikuussa 1910. Lehti oli huolissaan poliittisten ryhmittymien riitelystä ja kirkon suosion romahtamisesta.
Vuonna 1907 perustettu lehti aloitti hartauslehtenä ja on sadassa vuodessa kasvanut suureksi seurakuntalehdeksi. Aluksi lehti käsitteli enimmäkseen ajattomia aiheita kuten syntiä, parannusta tai paastoamista. Suomen itsenäistymisen jälkeen lehden ulkoasua uudistettiin ja painopiste siirtyi pikku hiljaa hartaista teksteistä muun muassa seurakuntien tapahtumista tiedottamiseen ja muuhun uutisointiin.
Rauhan Tervehdys kopsahtaa ilmaisjakeluna sellaisiin postiluukkuihin, joissa ei ole mainos- ja ilmaisjakelukieltoa. Seurakuntalehtien jakelusta kohistiin toissa kesänä, kun apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt päätti, että uskonnollisen julkaisujen jakaminen seurakuntaan kuulumattomille on perustuslain vastaista. Päätöksen jälkeen Posti eli nykyinen Itella ei ole jakanut lehteä ilmaisjakelun kieltäviin talouksiin, vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta oli asiasta toista mieltä.
"Valitettavasti neuvottelut Postin kanssa eivät johtaneet mihinkään. Levikkimme laski huomattavasti kiellon jälkeen", harmittelee Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja Janne Kankaala. Lukijakunta on kuitenkin Kankaalan mukaan kasvussa. "Tämä on seurakuntalehdelle hämmästyttävää", hän sanoo.
Kansista kohistaan
Monelle lukijalle lehden kiintoisinta antia on kastettujen nimilistan lukeminen. Toinen etsii puolestaan oman seurakuntansa tapahtumia. Lehden ulkoasua on uudistettu useasti.
1960-luvulla lehdessä pohdittiin muun muassa tieteen ja uskon suhdetta tai aborttia. Myöhemmin on keskusteltu värikkäin sanakääntein esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä, naispappeudesta tai erilaisista herätysliikkeistä.
"Seurakuntalehden tehtävänä on nostaa esille keskustelunaiheita. Esimerkiksi taannoisessa numerossa kerrottiin räväkästi seksuaalivähemmistöistä. Jossakin toisessa lehdessä juttu ei olisi tuntunut välttämättä niin räväkältä", Kankaala pohtii.
Kiivasta lukijapalautetta on tullut myös muun muassa taannoisesta lehden kannesta, johon oli piirretty moskeijan kuva Oulun kaupungintalon viereen. "Väitettiin, että ajamme muslimien asiaa tällaisella kuvalla, vaikka tarkoituksena on ainoastaan herättää keskustelua."
Nimi pysyy samana
"Toisinaan, kun meillä on haastattelussa esimerkiksi julkisuuden henkilöitä, meitä on moitittu viihteellisyydestä tai maallistumisesta. Lehden arvopohja ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Jos arvopohja häviäisi, se olisi maallistumista", päätoimittaja Kankaala puntaroi.
Lehden nimi on pysynyt samana koko ajan, eikä sitä aiota muuttaa, vaikka hallitus pohti tänä vuonna jopa nimenvaihdosta. "Yksimielisesti päätimme pysyä vanhassa nimessä. Se on perinteikäs ja erottautuu retromielessä. Jotkut lukijat käyttävät vielä lehdestä vanhaa lempinimeä Tärskäys soittaessaan toimitukseen", Kankaala kertoo.
Lähteenä käytetty HuTK Liisa Saarelan Hartauslehdestä monipuoliseksi seurakuntalehdeksi - Rauhan Tervehdys 1907-2007 -kirjaa. Rauhan Tervehdyksen kaikille avoin satavuotisjuhla alkaa sunnuntaina messulla Oulun tuomiokirkossa kello 10. Tämän jälkeen kahvit keskustan seurakuntatalolla, Isokatu 17. Juhla yläsalissa kello 12.30.