– Olen joskus sanonut, että larppaan arkielämää yhdeksästä viiteen!
Rautakauden vaatetuksesta Kierikin muinaismarkkinoilla Yli-Iissä lauantaina luennoiva lahtelainen käsityömestari Mervi Pasanen, 53, on juuri kertonut harrastuksestaan, joka on totta puhuen paljon enemmän kuin harrastus.
Hän on jo vuosien ajan perehtynyt erityisesti Suomen rautakauden ajan – noin 800–1200-lukujen – vaatetukseen sekä valmistunut vaatteita ikivanhoja tekniikoita hyödyntäen. Ja aivan alusta.
Lankojen värjäyksessä käyttämänsä liemet Pasanen keittää itse, pääosin omasta puutarhasta ja lähimetsistä noukkimistaan kasveista ja sienistä. Langat – joista osa on itse kehrättyjä – Pasanen kutoo kankaiksi vipuspuissa. Mekot, esiliinat, viitat, paidat ynnä muut vaatekappaleet hän ompelee tietysti käsin.
Vaatteita hän valmistaa paitsi itselleen ja miehelleen myös alan harrastajille. Lisäksi hän opettaa keskiaikaisia käsityötekniikoita kursseilla ja luennoi aihepiiristä erilaisissa tapahtumissa. Sekä kirjoittaa kirjoja.
Pasasen vapaa-aika kuluukin käytännössä kokonaan käsityöasioiden parissa. Varsinaiselta ammatiltaan hän on lifestyle-aineistoon erikoistunut toimittaja Etelä-Suomen Sanomissa.
Elämäntavaksi muuttunut harrastus sai alkunsa runsaat kymmenen vuotta sitten. Vuoteen 2004 asti Pasanen ei ollut tehnyt minkäänlaisia käsitöitä, ei edes lyhentänyt farkkujen lahkeita.
– Tuona kesänä menin ystäväni kanssa Hollolan keskiaikatapahtumaan. Ajettiin Harley Davidsoneilla kauheassa vesisateessa.
Keskiajasta jo aiemmin kiinnostunut Pasanen törmäsi Hollolassa sellaiseen, mikä löi hänet ällikällä. Pukeutuvatko jotkut ihan oikeasti tuon ajan vaatteisiin? Ja yöpyvät ihan oikeasti pellavateltoissa?
Äimistystä aiheutti lisäksi paikalla ollut viikinkiajan laiva, Sotka. Purjehduskelpoinen alus oli rakennettu jäljennökseksi vanhimmasta suomalaisesta hylkylöydöslaivasta.
Viikkoa myöhemmin Pasanen lähti juttukeikalle Visbyn keskiaikaviikolle Ruotsiin. Sitä varten hän vuokrasi itselleen keskiaikamekon ”päästäkseen tapahtumien sisälle”.
Ensimmäisen keskiaikaisen mekkonsa Pasanen ompeli aihepiiriin jo aiemmin perehtyneen ystävänsä Minttu Rauhan opastuksella.
– Se oli sellainen Euran muinaispuvun tyylinen. Värjäämätöntä pellavaa ja ompelukoneella ommeltu. Ja kangas oli ostettu Ikean verho-osastolta! Pasanen hykertelee.
Tällä haavaa Pasasella on tekeillä muun muassa toinen kirja lautanauhoista yhdessä Maikki Kariston kanssa. Aihe on erityisen kiehtova juuri nyt, sillä tekstiiliarkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet esihistoriallisesta kudontatekniikasta uutta tietoa. Mitä uutta – siitä saamme lukea myöhemmin.
Esimerkiksi vaatteiden kiinnitykseen käytetyt lautanauhat edustavat Pasasen mielestä naisten käsityötaitoja parhaimmillaan.
– Ne ovat aikansa huippudesignia, rautakauden Rolexeja.
Mervi Pasanen
Syntynyt Orimattilassa 1965. Asuu Lahdessa miehensä Riku Pasasen ja kahden kääpiöpinserin kanssa.
Toimittaja. Käsityömestarin erikoisammattitutkinto (Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto), suorittanut lisäksi muita käsityötaitokursseja. Opettaa ja luennoi myös itse: ”Käsityömestarin velvollisuus on siirtää kädentaitoja eteenpäin.”
Julkaisuja Yhdellä neulalla – neulakinnastekniikka tutuksi (Moreeni 2015), Maikki Kariston kanssa Omenaisia ja revonneniä – suomalaisia lautanauhoja (Salakirjat 2013) sekä Saara Nirosen ja Nanna Tuovisen kanssa Sahramia, munia ja mantelimaitoa – keskiaikaharrastajan keittokirja (Salakirjat 2012).
Jos olisi aikaa harrastaa, harrastaisi ratsastusta. Oli aiemmin aktiivinen harrikkaharrastaja.
Miehen kanssa yhteisenä haaveena muuttaa maalle taloon, jossa olisi tilaa pitää hevosia ja järjestää kädentaitokursseja.
