Soneran eurooppalaisista umts-luvistaan tekemä 4,3 miljardin euron alaskirjaus lienee Suomen taloushistorian suurin.
Nyt vajaan vuoden verran yhtiötä luotsannut toimitusjohtaja Harri Koponen ei kuitenkaan ryöpytä yhtiön aiempaa johtoa rankasti pieleen menneistä investointipäätöksistä.
"Maailma näytti aivan erilaiselta silloin kolme vuotta sitten, kun kaikki menivät umts-bisnekseen", Koponen muistutti Soneran tiedotustilaisuudessa.
"Jos silloin tehtyjä päätöksiä halutaan arvioida, pitäisi mennä siihen hetkeen, jolloin lisenssejä haettiin. Jälkikäteen on helppo sanoa, oliko joku päätös hyvä tai ei", Koponen sanoi.
Koponen arvosteli myös internetissä taannoin levinnyttä kohukirjaa tai "kirjelmää", jonka monia väitteitä Sonerasta hän pitää täysin uskomattomina.
Talousjohtaja Kim Ignatius puolestaan vakuutti kaikkien Sonerassa tehtyjen ratkaisujen perustuneen perusteellisiin analyyseihin ja lisäsi, etteivät sisäinen tarkastus eivätkä tilintarkastajat ole löytäneet Soneran toiminnasta mitään epäselvyyksiä.
Sonera maksoi Saksan ja Italian umts-luvista syksyllä 2000 yhteensä noin 4,1 miljardia euroa.
Laskusta olisi voinut tulla vielä isompi, sillä kuumimman umts-huuman aikaan yhtiö havitteli umts-verkkojen toimilupia ainakin seitsemässä Euroopan maassa, joko yksin tai eri kumppanien kanssa.
Jälkikäteen Soneran silloisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin on katsottu kärsineen pahanlaisesta vauhtisokeudesta.
Sitäkin voi pohtia, oliko umts-lisenssien rahoittamiseksi järkevää pistää surutta myyntiin Soneran gsm-sijoituksia Yhdysvalloissa ja Unkarissa.
Sonera ei kuitenkaan ollut liikkeellä yksin, sillä myös muut isot eurooppalaiset teleoperaattorit ovat umts-huutokauppojen jäljiltä korviaan myöten veloissa. Yhteensä Euroopan umts-luvista maksettiin huutokaupoissa noin 70 miljardia euroa.