Suomenhevostamma Lupoliina ja lämminverinen ruuna Bustlet tulevat hyvin toimeen keskenään samalla laitumella. Lupoliina rapsuttaa hampaillaan Bustletin kaulaa ja Bustlet palauttaa palveluksen rapsuttamalla Lupoliinan kylkeä. Näyttää kuin hevoset halaisivat toisiaan.
Ne eivät ole kuitenkaan samasta puusta tehty. "Luppis" on suomenhevosena rauhallisempi, oikea nallekarhu, kun taas lämminverisellä "Bussella" on enemmän temperamenttia, Karoliina Kemppainen kertoo.
Hevosten luonteiden välinen ero on nähtävissä myös laitumella. Aitauksen yhdessä nurkassa oleva kasa on Bustletin aikaansaannos, kun taas pitkin laitumia olevat käyntikortit ovat Lupoliinan jättämiä.
"Olen ihmetellyt karsinoita putsatessa, miten tuo Lupoliina on sottapytty", Karoliinan kaksoissisar Mirjami Kemppainen sanoo.
Arkinen havainto antoi Oulun Lyseon lukiossa opiskelevalle Kemppaiselle aiheen koulutehtävään. Hän päätti tutkia ruunien, tammojen ja oriiden välisiä eroja karsinakäyttäytymisessä.
Kemppainen keräsi tutkimusaineistonsa usealta tallilta Oulusta, Oulunsalosta, Kempeleestä, Muhokselta ja Tyrnävältä. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 74 hevosta: 15 oria, 25 tammaa ja 34 ruunaa.
Haasteellista tutkimuksessa ratkaista se, miten hevosten karsinakäyttäytymistä voi mitata numeroilla. Kemppainen päätti jakaa karsinan yhdeksään yhtä suureen neliöön, olettaen karsinan kooksi yhdeksän neliötä ja laski sitten hieman sotkuisten ja erittäin sotkuisten neliöiden määrän.
Tammat sotkevat eniten
Tutkimuksen tulokset vahvistivat Mirjami Kemppaisen ennakkokäsityksen. Hevosten käyttäytymisessä on isoja eroja. Tulokset osoittivat, että tammat sotkevat karsinaansa eniten, oriit vähiten. Ruunien sotkemisaste jäi tammojen ja oriiden välille.
"Sotkeminen liittyy sukupuolihormoneihin ja reviirikäyttäytymiseen", nuori tutkija analysoi.
Kemppainen huomasi tutkimusta tehdessään myös, että hevosten käyttäytymistä on Suomessa tutkittu vain vähän. "Kiinnostuin projektin aikana hevosten käyttäytymisestä, miten mielenkiintoista se on", hän sanoo.
Mirjami Kemppainen on jo saanut kehuja tekemästään työstä. Se sijoittui kolmanneksi lukiolaisten tiedekilpailussa. Arvijoijien mielestä Kemppainen onnistui valitsemaan omaperäisen aiheen ja teki siitä vielä loistavan tutkimusasetelman. Anna Mäkinen menestyi toisena Oulun Lyseon lukion kasvattina kilpailussa sijoittuen kuudenneksi kemian alan tutkimuksella, jossa hän valmista neljää erilaista biodieseliä ja tutki niiden ominaisuuksia polttoaineena.
Kolmas sija Suomen Akatemian kilpailussa toi Kemppaiselle maineen lisäksi 2 500 euron rahapalkinnon. Kemppainen tietää jo, mitä tehdä palkintorahoilla.
"Kesällä on tarkoitus lähteä käymään Ruotsissa hevostarvikekaupassa. Siellä menee varmasti osa palkinnosta. Pitäähän sitä hevosille laittaa jotain, kun tämä on osaksi niiden ansiota", hän sanoo.
Osan potista hän aikoo kuitenkin säästää opiskeluja varten. Hevostytön haaveissa on eläinlääketieteen opiskelut Helsingissä.
"Yhtenä ajatuksena on ollut, että voisin erikoistua hevosiin", hän myöntää.