Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa luotsaava Esa Härmälä (kesk.) on valmis jatkamaan tuottajajärjestön johdossa maataloustukikiistasta ja siihen liittyvästä ryöpytyksestä huolimatta. Kymmenen vuotta järjestöä luotsanneen Härmälän kausi on katkolla vuoden lopussa.
Härmälä myöntää, että eri osapuolilla on tukikiistasta opittavaa.
Nyt ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Olemme monta kuukautta jäljessä muista EU-maista oman maatalouden uudistusmallin valinnassa.
Härmälä patistaa myös vuoden 2005 kansallisen tukimallin valmisteluun.
Meidän on päästävä perusteiltaan yhtenäiseen maatalouspolitiikan tukirakenteeseen. Siihen pitää sisällyttää alueellinen porrastus Pohjois-Suomen hyväksi ja sen on otettava huomioon pohjoiselle tärkeä karjatalouden työvaltaisuus.
Härmälän mielestä MTK:n kannalta oli kiusallista ja keskustan kannalta vaarallista, että keskustan sisäpiirissä rukattiin tämän vuoden tukiratkaisua sen jälkeen kun tuottajajärjestö oli sen hylännyt. Hallitus siunasi ratkaisun yksimielisesti viime perjantaina.
Härmälää närästää muutamien keskustan kansanedustajien toimintapa kiistassa. Hän uskoo, että keskusta pui sisäisesti vielä asiaa.
Viesti sinkoaa erityisesti keskustan varapuheenjohtajalle Antti Rantakankaalle, jonka johdolla pohjoisen maidontuottajille tehtiin pieni pehmennys. Härmälä muistuttaa, että pohjoisen maidontuottajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea eikä lainaa.
Härmälä muistuttaa, että Suomi voisi harjoittaa myös maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Hän lisää, ettei EU hyväksy piilotukea sitä kautta.
Energiaverot ovat maataloudelle suuri rasite. Maatalouden toimialat ovat suuria kevyen polttoaineen kuluttajia, Härmälä viestittää.
Kaikkien on ymmärrettävä, että maatalouspolitiikka ei voi olla politiikkaa, joka on niukan enemmistön tai vähemmistön diktatuuria. Maatalouspolitiikassa on pyrittävä etsimän kaikissa tilanteissa selvä enemmistö, Härmälä linjaa.
Härmälä tunnustaa, että maatalouden kansallisen tukipaketin kokoaminen tälle vuodelle on ollut aidosti sekava prosessi. Hän on kuullut kumpujen yöstä kaikuja, joilla yritetään horjuttaa laajaa yksimielisyyttä maatalouden turvaamisessa.
Härmälä varoittaa keskustaa politisoimasta liikaa maatalouspolitiikkaa. Vaaran merkkejä hän näkee siinä, että keskusta sisäisesti rukkasi MTK:n hylkäämän hallituksen esityksen maataloustuesta.
"Se on meidän kannalta kiusallista ja keskustan kannalta vaarallista. Osa keskustan kansanedustajista ei ole toiminut millään tavalla johdonmukaisesti."
Härmälä muistuttaa, että eduskunta käsitteli joulukuussa maataloudesta tehdyn välikysymyksen yhteydessä eteläistä Suomea koskevan 141-ratkaisun.
Tuottajien pomo kaivaa työpöydältään esille hallituksen vastauksen.
"Kansallisen tuen neuvotteluissa lähtökohtana on hallituksen ja MTK:n 14.11.2003 sopima periaate alueiden ja tuotantosuuntien tasapuolisesta kohtelusta niin, että euromääräisesti tukitason erot pysyvät entisellään."
Irtaantuminen linjasta
"Samalla hetkellä kun keskustan eduskuntaryhmä oli yksimielisesti hyväksynyt tämän toimintalinjan, osa puolueen kansanedustajista alkoi irtaantua tästä", Härmälä paheksuu.
Hän etsii hetken, miten kuvailisi toimintatapaa, koska ei halua sanoa rumasti, vaikka mieli tekisi. "Se oli hyvin epäjohdonmukaista toimintaa."
"He pyrkivät meidän kauttamme muuttamaan itse sopimaansa asiaa. Silloin on hyvin suuri vaara, että asiat menevät sekaisin", Härmälä tähdentää.
"Tämä ei ole sattuma, että sanon tämän Kalevalle", Härmälä toteaa, muttei suostu nimeämään, keitä kansanedustajia hän tarkoittaa.
Viesti sinkoaa selvästi ainakin Pulkkilaan keskustan varapuheenjohtajalle, kansanedustaja Antti Rantakankaalle ja Nivalaan kansanedustaja Pekka Vilkunalle.
Molemmat ovat ahkerasti heilutelleet maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) asemaa.
Rantakankaan johtamassa keskustan maatalouden seurantaryhmässä tehtiin päätös, että pohjoisen maitotukea korotetaan seitsemällä miljoonalla eurolla.
Rantakangas on todennut , että Korkeaojalta olisi mennyt keskustan eduskuntaryhmässä luottamus, jos hän ei olisi taipunut pehmennykseen.
"Siihen en lähde sanomaan mitään", Härmälä toteaa arvioon, että tukisekoilun sotkeutui joidenkin kansanedustajien oma pyrky ministeriksi.
Ministeri ei huijannut
Härmälä korostaa, että pohjoisen C-alueen maidontuottajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea eikä lainaa. Maitotukeen tälle vuodelle tuleva korotus on määrä vähentää pohjoisen ensi vuoden tuesta.
"Ministeri Korkeaoja ei ole huijannut. Hän on koko ajan puhunut, että kyseessä on laina ensi vuodelta", Härmälä kommentoi sitä, onko pohjoisen viljelijöille yritetty antaa ratkaisusta väärä kuva.
"Keskustan sisällä käydään varmaan keskustelu eri toimijoiden roolista maatalouspolitiikassa. Kaikki, jotka haluavat olla mukana, toimisivat jatkossa johdonmukaisesti", Härmälä sanoo.
Härmälä pitää paljastavana puoluesihteeri Eero Lankian lausuntoa, jonka mukaan "keskusta on ollut tukikiistassa kuin harakka tervatulla katolla."
"Jos kauheasti alkaa poikkeamaan ja kumartelemaan joka suuntaan, niin joutuu heiluriliikkeeseen, ettei siellä katolla ole sitten pelkkä nokka tervassa, vaan ennen pitkään siellä on molemmat päät", Härmälä tähdentää.
Revittely vaarantaa
Härmälän mielestä tärkeätä olisi, ettei maatalouspolitiikkaan liitettäisi periaatteellisia poliittisia intohimoja ja vastakkainasetteluja.
"En ole vielä politiikan kentällä huomannut merkkejä tällaisesta, mutta lehdissä on alkanut näkyä kaikuja kumpujen yöstä. Kolumneissa ja mielipidekirjoituksissa on ollut samoja sävyjä kuin parikymmentä vuotta sitten."
"Pieni väestönosa, jonka toimeentulosta julkinen tuki muodostaa hyvin suuren osan, ei pärjää vastakkainasettelussa", Härmälä tähdentää.
Korkeaoja on todennut tukitaistelun tiimellyksessä, että maatalousyrittäjien on käytävä läpi oppimisprosessi. Härmälä ei halua kommentoida ministerin lausuntoa. Hän muistuttaa, että MTK:n valitsemalle strategialle ei ole tullut kentältä vaihtoehtoa.
"Tämä on meillekin on ollut sisäisesti hyvin vaikeaa, mutta olemme MTK:ssa tottuneet ristiriitoihin. Olemme tähän asti pystyneet rakentamaan kirkon keskelle kylään."
Silmät avautuivat
Härmälä arvioi, että MTK:ssa on monilla silmät avautuneet 141-ratkaisun yhteydessä. "Maassa ei voida harjoittaa kahta erilaista maatalouspolitiikkaa. Olemme nähneet, ettei sellaiselle ole enemmistön tukea."
Härmälän mukaan viime tiistaina pidetty järjestön johtokunnan kokous oli hyvin rohkaiseva.
"Monet sanoivat nyt ymmärtävänsä, että meillä pitää olla perusteiltaan yhtenäinen maatalouspolitiikka. Se vaatii paljon työtä, että se on sisällöltään kaikkien hyväksymä. Siinä on oltava oikeudenmukainen alueellinen porrastus Pohjois-Suomeen hyväksi ja siinä on huomioitava karjatalouden erityisolosuhteet."
Härmälän mukaan ratkaisuilla pitää ylläpitää viljelijöiden rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa myös Etelä-Suomessa.
"Onnistuneeseen lopputulokseen voidaan päästä Pohjois-Suomessakin vain sillä tavalla, että ratkaisun takana on selvä enemmistö kansasta, puolueista, kansanedustajista, MTK:sta ja viljelijöistä."
Härmälä luottaa, että tukikiistelystä on opittu. "Nyt on menossa puhdistautuminen ja sitä seuraa ryhdistäytyminen."
Kuka muu?
MTK:n puheenjohtajana Härmälän vastapelurina maa- ja metsätalousministerinä oli pitkään sitoutumaton Kalevi Hemilä.
Hän muistelee, että Paavo Lipposen (sd.) I hallituksen alkumetrit vuosina 1995 ja 1996 olivat tuottajajärjestölle tuskaisia. Maataloustuki joutui muiden sektoreiden ohella leikkauslistoille.
Härmälän mielestä sitoutumaton ministeri on luonnoton tilanne, vaikkei hän kiistä Hemilän perehtyneisyyttä alaan.
"Nyt on siirrytty normaalin päiväjärjestykseen. Se on parlamentarismin kannalta tärkeä", Härmälä kommentoi poliittista ministeriä maa- ja metsätalousministeriössä.
"En tainnut edes sitä silloin muistaa", Härmälä kertoo tuntemuksistaan, että MTK:n puheenjohtajan paikan hänelle aikanaan yhdellä äänellä hävinneestä Korkeaojasta tuli maa- ja metsätalousministeri.
"Olin ennakoinut tilanteen niin, että jos keskusta saa maa- ja metsätalousministerin salkun, kuka muu se voisi olla kuin Juha Korkeaoja", hän toteaa.