Oulu Keskusrikospoliisin Oulun lääninosasto sai viime vuonna otetuksi takaisin noin miljoona euroa harmaalla taloudella hankittua rahaa.
Tuoreen, vielä julkaisemattoman tilannekatsauksen mukaan harmaassa taloudessa liikkui vuonna 2000 koko maassa noin viisi miljardia euroa.
Oulun läänissä rikoshyödyn jäljittämisryhmä tutkii suuria, ammattimaista tai kansainvälistä toimintaa sisältäviä rikoksia.
Eräs harmaan talouden toimintamalli on tekaistujen kuittien liittäminen yrityksen kirjanpitoon, ja tälläkin hetkellä poliisin tutkittavana on läänissä kymmeniä tällaisia kirjanpitorikoksia.
Kuittien väärentäminen on vähentynyt vuosi vuodelta, mutta siihen turvaudutaan yhä, kun maksetaan palkkaa pimeälle työvoimalle tai hankitaan varastettua tavaraa.
Rikoskomisario Seppo Rautava keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä mainitsee tekaistuista kuiteista kuvitellun esimerkin.
"Firma liittää kirjanpitoonsa vaikka 30 000 euron laskun yhtiöön ostetusta kakkosnelosesta. Puutavaraa tässä kaupassa ei liiku tuumaakaan, mutta yhtiön tilille kirjautuu merkintä suoritetusta maksusta. Maksun vastaanottaja puolestaan - joka usein on maksaja itse - nostaa rahat tililtä käteisellä ja palauttaa maksajalle 25 000 euroa. Yhtiössä toimivat pimeät työmiehet puolestaan saavat palkkansa tästä palautetusta summasta tai firmaan ostetaan raaka-aineita pimeiltä markkinoilta," Rautava sanoo.
Tilanteeseen ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä verottaja lukuunottamatta. "Pimeä työmies nostaa samalla työttömyyskorvausta, ja jos hän on ylivelkainen, ulosottomies ei voi periä mitään hänen käteisellä maksetusta palkastaan. Lisäksi yritys välttyy työnantajamaksujen suorittamiselta."
Menetelmää käytetään myös silloin, kun yhtiöön hankitaan varastettua tavaraa. Kauppa maksetaan kassasta uitetuilla rahoilla, ja pimeän tavaran kaupoissa ei tunnetusti kuitteja kirjoitella.
Rahat talteen
ja jalat alle
Rautavan mukaan kaikkea rakennus- tai ravintolatoimintaa ei pidä leimata joidenkin epärehellisten yrittäjien vuoksi.
"Tyypillisiä tapauksia ovat työvoimavaltaiset alat, joilla liikkuu paljon lyhytaikaisia reppumiehiä. Isoissa rakennuskohteissa on monenlaisia aliurakoitsijoita, joiden pimeistä puuhista pääurakoitsija ei välttämättä tiedä mitään.
Kuittipelureitten jäljille pääsy ja juttujen tutkinta on takkuista, mutta ei mahdotonta.
"Kyseessä ovat loppujen lopuksi ihmisten tekemät asiat, ja meilläkin on keinomme. Verottaja tekee omaa tarkastustoimintaansa, ja kun saamme narun päästä kiinni, alkaa koko vyyhti purkautua."
Verojohtaja Väinö Meriläinen Oulun verotoimistosta sanoo, että kuiteilla huijaaminen on vähentynyt vuosi vuodelta.
"Kuinka paljon sitä Oulun läänissä tapahtuu, on tietysti mahdoton tietää. Tavallisinta on, että kuitteja väsätään tekemättömistä työsuorituksista tai palkka yritetään maksaa verottomina kulukorvauksina ja päivärahoina", Meriläinen sanoo.
Kaikkein hankalimpia ovat hänen mukaansa lyhyen elinkaaren yritykset, jotka toimivat hetken ja häipyvät sitten.
Tällaisia ovat muun muassa jotkut aliurakoitsijat ja jotkut kesätapahtumia varten perustetut organisaatiot.
Poliisin lisäksi verottajallakin on keinonsa kohdata epärehellisyys.
"Kaikkein tavallisinta kieroilu on osakeyhtiöissä, jossa osakkaat ovat vastuussa vain osakepääomalla. Yhtiöstä otetaan rahaa tekaistuja kuitteja vastaan ja saatetaan käyttää vain omiin tarkoituksiin. Verottajan keinoilla seuraamuksena on peitellystä osingosta verottaminen, joka kohdistuu sekä osakkaaseen että yhtiöön", Meriläinen valistaa.
"Monia väärinkäytöksiä on vaikea selvittää, mutta saamme tarvittaessa apua poliisilta helpostikin. Verotarkastus epäilyksiä herättävässä yhtiössä sujuu rutiinilla, sillä pystymme vertaamaan yhtiöiden ja niiden liikekumppanien kirjanpitoja sekä tekemään pankkikyselyjä. Kirjanpitojen hankkimisessa joudumme useinkin turvautumaan poliisin apuun, sillä monet asiakkaistamme ovat varsin haluttomia yhteistyöhön. Joskus taas kirjanpitoa ei yksinkertaisesti ole."