Jari Riekki
Ennen vanhaan ei tiiliä ostettu kaupoista, vaan ne tehtiin itse alusta loppuun saven nostosta tiilten polttamiseen.
Taitavissa käsissä syntyi maaäidin lahjoittamasta pehmeästä harmaasta savesta kivikovia punertavia tiiliä, joista muurarimestarin vielä taitavimmissa käsissä syntyi taloon leivinuuni tai – jos talossa riitti vaurautta – vaikka kokonainen talo tai navetta.
Tiilien valmistaminen on sinänsä yksinkertaista työtä, mutta nykyajan digitaaliselle ihmiselle se edustaa niin vierasta kokemusmaailmaa, että tiilenlyönti kaikkine vaiheineen lähentelee melkeinpä taikuutta.
Ylikiimingin jokakesäisellä Tervastiimaviikolla on pyritty kokeilemaan vanhoja työmenetelmiä. Tervahauta palaa joka vuosi ja välillä on kokeiltu järvimalmin jalostamista raudaksi. Tänä vuonna ohjelmassa on savitiilien polttaminen.
Tervastiimaviikon tiilentekovastaavana toimiva Erkki Pöyskö kertoo, että tiilentekoa harjoiteltiin Tervastiimassa jo kesällä 2014. Idea urakasta lähti liikkeelle siitä, kun Ylikiimingin kotiseutumuseolle on siirretty vanha Ylitalon pirtti, joka on vailla uunia.
Ajatus uunittomasta pirtistä vaivasi kotiseutuaktiiveja siinä määrin, että päätettiin opetella vanha taito, jonka edeltävien sukupolvien ihmiset vielä osasivat, mutta nuoremmilta on jo hukkunut.
– Muurari Matti Koistinaho moitti, ettei nykyisin saa enää kunnon tiiliä, niin sitten päätimme, että on paras tehdä ne itse, Pöyskö toteaa.
Koistisenahon mukaan perinteisellä käsityömenetelmällä valmistetut tiilet ovat siitä hyviä, että niitä voi teräväpäisellä muurarinvasaralla muotoilla miten haluaa. Teollisesti valmistetut tiilet tahtovat vasaralla lyödessä lohjeta väärästä paikasta. Ne täytyy muotoilla leikkurilla.
Toisaalta esimerkiksi Muhoksen Sosolla tiilitehtaassa itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä valmistetut tiilet ovat Koistisenahon mukaan yleensä erittäin hyviä.
– Hyvä tiili kestää uunissa satakin vuotta, mutta se riippuu vähän lämmittäjästä. Ei pidä kylmillään ollutta uunia liian äkkiä lämmittää, kuuluu neuvo.
Ylikiiminkiläiset ovat valmistaneet pirtinuuniin tarvitsemansa tiilet talkoilla. Ensin vuonna 2014 noin 700 tiilen erä ja tänä vuonna saman verran. Normaalikokoinen leivinuuni syntyy noin tuhannesta tiilestä.
– Jos kaikki miestyötunnit laskettaisiin, niin kyllä olisi tiilillä hintaa, Pöyskö naurahtaa.
Lue lisää perjantain 8.7.2016 Tervareitistä.
Artikkeli Harmaasta savesta syntyvät punaiset tiilet julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.