Yhdeksi Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeeksi on hallitusohjelmaan kirjattu harmaan talouden torjunta. Pyrkii-sana esiintyy kirjauksissa tiuhaan, mutta jos ei edes pyritä, niin ei tule tuloksiakaan.
Syytä onkin yrittää, sillä verohallinnon laskelmien mukaan yhteiskunta menettää vilungin takia vuosittain neljän-kuuden miljardin edestä veroja ja maksuja. Pieni joukko hyötyy, ja menettäjinä ovat paitsi työntekijät myös sääntöjä noudattavat yritykset.
Yksi keskeisistä asioista on, onko virkamiehillä ja viranomaisilla aikaa ja voimia panna ongelmaa kuriin. Hallitusohjelma lupaa nyt, että väkeä työhön tulee määräaikaisesti lisää. Hyvä niin. Uuden väen opettaminen väärinkäytösten havaitsemiseen vie kuitenkin aikansa.
Harmaa talous on mittavinta rakennusalalla. Tätä ryteikköä aletaan puhdistaa ottamalla käyttöön monen asiantuntijan peräämä järjestelmä, jossa jokaisella työntekijällä - myös ulkomaalaisilla - on oltava veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa. Rakennusalalla otetaan myös käyttöön työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus verohallinnolle.
Väärinkäytösten torjuntaa edistää tietojen saannin avoimuus. Hallitus lupaa, että arvopaperimarkkinoiden omistuksen läpinäkyvyys säilyy "vähintään nykytasolla".
Tämä merkinnee tylyä loppua sille valtiovarainministeriöstä putkahtaneelle esitykselle, jossa suomalaisille sijoittajille ehdotetaan mahdollisuutta piilottaa arvopaperiomistuksensa julkisuudelta. Tämän oli määrä tapahtua sallimalla suomalaisille sijoittajille samanlaiset hallintarekisterit kuin ulkomaisille omistajille.
Toivottavasti suunnitelma ei saa päälleen kepeitä vaan riittävän painavat mullat.