Harmaa talous voi vastaiskuista huolimatta huolestuttavan hyvin. Se on ulottanut lonkeronsa syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Edes erikoisprojektit tai kampanjat eivät ole onnistuneet estämään vilppejä ja huijauksia. Tarkastuksissa on päin vastoin käynyt ilmi, että yksittäiset summat ovat pienentyneet, mutta tapausten määrä on noussut.
Harmaata taloutta pyöritetään yhä enemmän yritysryppäissä, joiden sisään on vaikea päästä. Pimeää työtä teetetään hyvin monilla aloilla, mutta pahimmat pesäkkeet ovat yhä ravintola- ja rakennusalalla.
Ongelma on vakava, vaikka sitä vielä muutama vuosi sitten julkisuudessa vähäteltiin. Viranomaiset ovat onneksi terästäytyneet. Verohallinnon Oulun, Lapin, Vaasan ja Uudenmaan yksiköihin on perustettu erikoisprojekti, jonka avulla huijareita yritetään saada kiinni.
Oulussa verottajan, poliisin ja ulosoton yhteinen rikoshyötyryhmä tekee töitä tehostetusti. Ponnisteluista huolimatta ryhmä onnistui saamaan rikoshyötyä takaisin valtiolle viime vuonna vain 850 000 euroa. Se on viitisen prosenttia saatavissa olevasta hyödystä.
Tavalliselle kansalaiselle harmaan talouden yhteiskunnalle tekemät vahingot tulevat ymmärrettävimmäksi, kun tietää, että Suomessa pimeän rahan määräksi on arvioitu vuositasolla viisi miljardia euroa. Verorikostutkijoiden laskelmien mukaan harmaan talouden vuoksi valtiolta jää saamatta vuodessa verotuloja peräti 2-3,4 miljardia euroa. Tuolla rahalla voisi tehdä paljon. Sillä voisi lyhentää valtionvelkaa ja sillä voisi turvata hyvinvointipalvelujen jatkuvuutta.
Harmaa talous kätkee sisäänsä hyvin monenlaista vilppiä. Ongelmavyyhtiä sekoittavat myös myös työttömyyskortistossa olevat kansalaiset, jotka tekevät kuutamokeikkoja. Toiset sortuvat siihen tietämättömyyttään, toiset täysin tietoisina toimintansa laittomuudesta. Syitä harmaaseen talouteen voi hakea myös palkansaajien korkeasta verotuksesta.
Konkurssiasiamies Eero Lyytikäinen haluaisi siirtää vastuuta työntekijöille ja ammattiliitoille niin, että työntekijät hoitaisivat itse verojensa ja sotumaksujensa maksun. Ammattiliitot valvoisivat, että näin myös tapahtuu. Huono puoli tässä on se, että vilppiyritykset ottavat mielellään vastaan pimeitä tai puolipimeitä työntekijöitä. Siksi Lyytikäisen esitys yrityksiin nimettävästä ulkopuolisesta vastuuhenkilöstä tuntuu paremmalta idealta.
Jotain hyvääkin pimeillä markkinoilla on silti tapahtunut. Valtaosa työnantajaliittoon kuuluvista ravintolayrityksistä avasi vuosi sitten kirjansa ja kantensa tarkastajien tutkittaviksi. Se halusi kirkastaa ilmettään yhteiskunnalliset velvoitteet hoitavana alana. Rakennusalakin on pessyt kasvojaan.
paakirjoitus@kaleva.fi