Oulu Ammattimaisesti ja järjestäytyneesti toimivat rikollisryhmät osallistuvat yhä useammin harmaan talouden rahavirtojen ohjailuun myös Pohjois-Suomessa. Varjotalouteen pumpataan pestäväksi rikollista rahaa muun muassa huumekaupasta.
Väkivaltainen velkojen ja maksujen perintä kuuluu myös niiden palvelupalettiin. Poliisilla on viitteitä siitä, että rikollisryhmien "perintäosastot" ovat lähestyneet laittomaan talouteen hairahtuneita "normaaliyrityksiäkin".
"Yritykset ottavat ison riskin ostaessaan palveluita harmailta markkinoilta. Reklamointi ei auta vaikka työn tai tuotteen laatu ei vastaisikaan tilausta. Perintään erikoistuneet pitävät huolen siitä, että lasku maksetaan määräajassa viimeistä senttiä myöten", sanoo rikoskomisario Seppo Rautava keskusrikospoliisin (krp) Oulun alueyksiköstä.
Rautava pitää ilmiötä uutena.
"Entistä useammalla tässä bisneksessä mukana olevalla on vankka huume- tai muu rikostausta. Pimeän työvoiman välityksen lisäksi he pyörittävät kuittikauppaa ja osallistuvat erilaisiin anastus- ja petosrikoksiin", Rautava sanoo.
Pimeää työvoimaa
Harmaa talous myös kansainvälistyy. Pohjois-Suomessa lonkerot ulottuvat sekä Ruotsin että Venäjän lähialueille. Yhteyksiä on myös Viroon.
Tuoreimmassa pimeän työvoiman välityksessä pohjoissuomalainen mies järjesteli apureineen jopa 150 suomalaista ja virolaista reppuria pääasiassa ruotsalaisille rakennus- ja hitsaustyömaille.
Useamman vuoden jatkuneen toiminnan arvoksi on laskettu ainakin viisi miljoonaa euroa. Huomattava osa siitä ropisi rikoshyötynä välittäjien taskuun. Suomen ja Ruotsin valtioilta jäi saamatta verot sekä ennakonpidätys- ja työnantajamaksut. Juttu jätetään syyteharkintaan lähiaikoina.
Pääepäilty on tuomittu jo aikaisemmin vastaavista rikoksista ehdolliseen vankeuteen ja ja liki 200 000 euron vahingonkorvauksiin.
Krp:n Oulun yksikkö selvittää parhaillaan myös venäläiseen tuontipuuhun liittyvää laajaa juttukokonaisuutta. Osallisina siinä on sekä suomalaisia että venäläisiä. Tutkittavana on koko ketju: hakkuut, kuljetukset sekä puusta saadut myyntitulot ja niiden siirrot.
Sama vyyhti on tutkinnassa myös Venäjän Karjalassa. Venäjältä on pyydetty virka-apua Suomesta.
Verottajalle tuttua
Idänkaupan varjot kaksoislaskutuksineen ovat tuttuja myös verottajalle.
"Siinä on ongelmia, ja monet niistä johtuvat kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisesta. Erityisesti puukaupassa on monenlaisia toimijoita", sanoo alueverojohtaja Jukka Kauppila Oulun ja Kainuun verovirastosta.
Kauppila uskoo rahanpesun liittyvän entistä kiinteämmin harmaaseen talouteen.
"Käteistä rahaa on liikkeellä enemmän kuin koskaan, vaikka korttien käyttö maksuvälineinä on lisääntynyt huimasti. Jossain käteisellä rahalla on käyttöä", Kauppila sanoo.
Vääristää kilpailua
Poliisi, verottaja, tulli ja ulosottoviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä varjotalouden ja talousrikosten torjunnassa ja selvittämisessä. Tulokset ovat myönteisiä: tutkinta on tehostunut ja rikoshyötyä saadaan takaisin entistä enemmän.
Pelkästään viranomaisvoimin varjotaloutta ei kuitenkaan saada kuriin. Rikoskomisario Seppo Rautava kehottaakin "kaikkia meitä" mukaan talkoisiin.
"Harmaa talous vääristää kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia niin raskaasti, että siitä kärsivät kaikki: rehelliset yrittäjät menetettynä kilpailuetuna, kansalaiset korkeampina veroina ja yhteiskunta noin kahden miljardin euron verotappiona vuosittain", Rautava sanoo.
Viime kädessä kysymys on röyhkeästä siipeilystä: epärehellisten vilungin maksavat ne, jotka haluavat hoitaa velvoitteensa.
"Yleensä vasta sitten herätään, kun harmaa talous tunkee omalle tontille ja uhkaa omaa liiketoimintaa. Ei ole lainkaan harvinaista, että rehellinen yrittäjä menettää vääristyneen kilpailun takia yrityksensä, omaisuutensa ja perheensä", Rautava sanoo.