Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran asiantuntijat ehdottavat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten rinnalle nelivuotista ammattilukiota. Ajatus lukion ja ammattikoulutuksen yhdistämisestä ei ole uusi. Jo 1980-luvulla visioitiin nuorisokoulu ja ammattikorkeakoulu.
Opistoista tehtiinkin ammattikorkeakouluja, mutta lukion ja ammattikoulun yhdistävä nuorisokoulu tyrmättiin "vieraana ilmiönä". Samalla kuitenkin käynnistettiin nuorisoasteen koulutuskokeilu, jossa lukiossa opiskelevat saattoivat suorittaa ammattikoulun opintoja ja päinvastoin. Kokeilu lopetettiin tarpeettomana.
Lakiin kuitenkin tehtiin lisäys, jonka mukaan eri oppilaitosmuotojen on tehtävä yhteistyötä niin, että opiskelijat voivat poimia opintoja ristiin. Tätä mahdollisuutta ei ole kaikkialla. Monet suorittavat kaksoistutkinnon. Ammattitutkinnon ohessa suoritettu ylioppilastutkinto ei kuitenkaan merkitse lukion suorittamista. Lukiossa opetetaan muutakin kuin ylioppilaskirjoitusten pakollisia aineita.
Lukio on suosituin toisen asteen koulutusmuoto; yli puolet ikäluokasta menee lukioon, paikoin 70-80 prosenttia. Nykyinen lukio on tarkoitettu yleissivistäväksi oppilaitokseksi, joka yksin ei anna valmiuksia työelämään. Siitä onkin tullut yhä enemmän pohjakoulu ammattiopintoihin ja ammattikorkeakouluun.
Lukio ja ammattikoulu ovat toisilleen etäisiä. Lukion puolustajat haluavat pitää sen yleissivistävänä eli akateemisia opiskeluvalmiuksia tarjoavana. Ammattioppilaitokset taas houkuttelevat nuoria heikosti. Monet ammattiin opiskelevista keskeyttävät, jotkut jäävät valmistuttuaan työttömiksi.
Teollisuus ja elinkeinoelämä taas valittavat, että nuoria "ylikoulutetaan", hävittihän ammattikorkeakoulu-uudistus opistotasoisen ammattikoulutuksen. Joillakin aloilla ammattikorkeakoulusta valmistuvat eivät ilman lisäoppia selviydy ammatin vaatimista töistä.
Sitran asiantuntijat uskovat, että ammattilukio olisi ainakin osaratkaisu näihin pulmiin. Se toisi työelämän kaipaamaa monipuolista osaamista, mutta helpottaisi samalla ylioppilassuman ja moninkertaisen koulutuksen ongelmia. Ammattilukiosta valmistuneet työllistyisivät suoraan eivätkä jäisi kiertämään koulutuspaikasta toiseen tai työttömiksi ja syrjäytymisuhan alaisiksi.
Ilman kiistoja ammattilukiota ei Suomeen saada. Esimerkiksi Suomen lukiolaisten liitto on jo ennättänyt tyrmätä ammattilukiot "käsittämättöminä ja outoina". Asiaa pitäisi pohtia ennakkoluulottomasti. Koulutus on kilpailuvaltti, mutta moninkertaiset koulutusputket tulevat kalliiksi.
paakirjoitus@kaleva.fi