Sanomalehti paperinkeräykseen, maitopurkki kartonkikeräykseen ja sillipurkki lasinkeräysastiaan. Lajittelu on helppoa kuin heinänteko.
Mutta sitten olisi vielä nämä puhki kuluneet farkut. Voiko niitä kierrättää jotenkin? Vastaus on valitettavan usein tyly ei.
Useimmiten vaatteesta saadaan viimeinen hyöty irti, kun se palaa jätteenpolttolaitoksessa. Monille tämä on kuitenkin riittämätön vastaus.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen juuri julkaisemasta selvityksestä käy ilmi, että rikkinäisille vaatteille halutaan muuta hyötykäyttöä kuin energiaksi hyödyntäminen.
Suurin osa hieman runsaasta tuhannesta vastaajasta – 88 prosenttia – oli tekstiilien hyötykäytöstä hyvin kiinnostuneita.
Kyselyn tulokset olivat kierrätyksen ja luonnonvarojen säästämisen kannalta lupaavaa luettavaa. Vastaajat suosivat vaatteita, joita voi käyttää mahdollisimman pitkään. Useimmat pyrkivät vielä korjaamalla pidentämään vaatteiden käyttöikää.
Joka kolmas vastaajista hankki suuren osan vaatteistaan käytettynä, mitä voi pitää huomattavana osuutena.
Ehjät, käytetyt vaatteet päätyvät myös hyvin uusille omistajille, joko kirpputorien kautta tai suoraan tutuille tai sukulaisille.
Kaikki pienten lasten vanhemmat tietävät varmasti, kuinka tehokkaita nämä kierrätysjärjestelmät ovat.
Käyttökelvottomille tekstiileille ei kuitenkaan ole monia mahdollisuuksia uuteen elämään.
Yrityksiä toki on ollut, onhan tilkkutöitäkin tehty jo vuosisatoja. Uusia vaatteita on tehty yksilöllisesti vanhojen vaatteiden ehjiä osia yhdistelemällä, mutta myös sarjatuotantona, esimerkiksi tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaista.
Ongelma on se, että kotitalouk-sien sekalainen vaatetavara ei useinkaan kelpaa näihin tarkoituksiin.
Suomalainen Globe Hope käyttää uusiovaatteisiinsa muun muassa armeijatekstiilejä ja purjeita. Siis sellaista materiaalia, jota on saatavissa suuria määriä ja jatkuvasti.
Uusiokäyttökokeilut ovat usein varsin pienimuotoisia, eikä poistotekstiilien hyötykäyttöä voi laskea näiden varaan.
Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2012 suomalaiset kuluttajat ja laitostaloudet poistivat tekstiilejä omasta käytöstään noin 71 miljoonaa kiloa. Näistä vaatepoistoista suoraan jätteeksi päätyi 72 prosenttia.
Jotta tällainen määrä saataisiin hyötykäyttöön, pitäisi vaatteiden tuunauksen volyymien moninkertaistua nykyisestä.
Pitää keksiä siis jotain muuta ja sellaistakin on vireillä. Esimerkiksi VTT kehittää menetelmiä, joilla kuluneet kuidut voidaan palauttaa takaisin uudenveroiseksi tekstiiliksi.
Menetelmässä jätetekstiilien sisältämät selluloosamolekyylit, kuten puuvilla, irrotetaan tehokkaiden ja ympäristöystävällisten liuottimien avulla.
Kierrätyksen tehostamiseksi kannattaa katsella myös valtionrajojen yli. Posti lahjoittaa käytöstä poistuneet työvaatteensa UFF:ille, joka toimittaa vaatteet Malawiin.
Malawissa vaatteet myydään paikallisille ihmisille, jotka puolestaan jälleenmyyvät vaatteita paikallisilla toreilla. Tuhannet malawilaiset ovatkin saaneet uuden elinkeinon vaatteiden myynnistä.
Suomalaisten 71 miljoonan kilon vuotuinen vaatevuori kertoo kuitenkin karusti sen, että tekstiilikierrätyksen ongelmat vähenisivät paljon jo sillä, että oppisimme käyttämään vaatteita vastuullisemmin.
Käytetään vaatteet loppuun, korjataan korjattavissa olevat viat tai työllistetään räätäliä, suositaan ostoissa käytettyä ja kierrätetään sopimattomaksi käyneet vaatteet.
Tehokkain konsti estää tekstiilijätteen syntyminen on kuitenkin helppo: jätetään turha vaate ostamatta.
Kolumni