Korkojen nousu ei ole pysäyttänytkään toistaiseksi asuntojen hintojen nousua. Vaurastuvalla kansalla on yhä uskallusta ostaa. Silti hintakäänne tulee varmasti.
Tilastokeskuksen tuoreet tiedot asuntojen hintojen kehityksestä tuntuvat äkkiseltään yllättäviltä: Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu on viimeisen vuoden aikana edelleen jatkunut. Tammi-maaliskuussa hinnat nousivat koko maassa 6,4 prosenttia vuotta aiemmasta, pääkaupunkiseudulla peräti 7,7 prosenttia. Myös tehtyjen asuntokauppojen määrä on yhä kasvanut. Vaikka tilasto kertookin vain kerrostaloasunnoista, rivi- ja omakotitalojen mukanaolo tuskin loiventaisi prosentteja. Alan sisältä tulevien näkemysten mukaan omakoti- ja rivitalojen hintojen nousu on viimeisen vuoden aikana ollut vielä kiivaampaa.
Yllättävinä lukuja voi pitää siksi, että asuntolainojen korot ovat vajaassa parissa vuodessa kivunneet ylöspäin jo pari prosenttiyksikköä. Vanhastaan juuri korkojen nousu on hyydyttänyt asuntojen hintarallia. Ostointoa pitää kuitenkin yllä parikin toiseen suuntaan vaikuttavaa tekijää: ensiksikin kansakunnan palkkasumma jatkaa nopeaa kasvuaan. Viime vuonna se paisui 5,4 prosenttia. Kun samaan aikaan työllisyystilanne on hyvä ja työssä käyvät voivat enimmäkseen luottaa työpaikkansa pysymiseen, ei suurenkaan lainan otto uutta asuntoa varten pelota ainakaan vielä.
Otsikoiden takaa löytyy kiinnostavia tietoja eri maakuntien ja kaupunkien eroista. Maan muista kaupungeista poiketen esimerkiksi Oulussa hinnannousu näyttää päättyneen ja kääntyneen jopa laskuun. Viimeisen vuoden aikana lasku on ollut 2,4 prosenttia. Sama on suunta koko Pohjois-Pohjanmaalla. Merkkejä hintojen laskusta on myös Kajaanista. Vaikka vuoden jaksolla hinnat ovat siellä nousseet, viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun tiedot kertovat hintakäänteestä.
Oulun hinnanlaskua tuskin selittää se, että kaupungissa menisi heikommin kuin ennen. Todennäköisesti tarjonta ja kysyntä vastaavat siellä vilkkaan uudisrakentamisen ja hieman hidastuneen tulomuuton takia paremmin toisiaan kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Uuden tai isomman asunnon ostajan kannalta hintahuipun taittuminen on vain hyväksi. Markkinoilla on ollut selviä ylikuumenemisen oireita. Hallitusti tapahtuva hintojen lasku on silloin paljon parempi vaihtoehto kuin romahdus, jollainen nähtiin 1990-luvun alussa. Tuolloin asuntojen reaalihinnat parissa vuodessa puolittuivat. Sellainen syöksy ei ole asunnonomistajien, takaajien, pankkien eikä valtionkaan etu.
Yhtä hurjaa pudotusta ei nyt onneksi ole odotettavissa. Hinnat ovat nousseet hitaammin kuin 1980-luvun lopussa, jolloin rahamarkkinat oli vapautettu ja talous pääsi kiehahtamaan yli. Silti kannattaa panna merkille, että vanhojen asuntojen reaalihinnat ylittivät vastikään 1990-luvun alun kuplana pidetyn ennätystason. Sen pitäisi toimia varoitussignaalina.
Turhan pienelle huomiolle jäi Rahoitustarkastuksen äskeinen arvio, jonka mukaan pankit myöntävät suuria, 20-30 vuoden luottoja maksukyvyltään kyseenalaisille henkilöasiakkaille. Lainaa annetaan usein niin paljon, ettei asiakkaalle jää minkäänlaista puskuria yllättävien menojen varalle. 15 vuoden takaisia synkkiä aikoja ei pidä manata takaisin. Silti sekä pankkien että asiakkaiden muistin soisi ulottuvan pitemmälle kuin vain nykyisen nousukauden alkuun.