"Härkäviikot ja reikäleivät", kuuluu länsisuomalainen sanonta. Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen arjen ankeus on alkanut.
Vanha kansa kutsuu loppiaisen jälkeisiä pyhättömiä viikkoja härkäviikoiksi. Ne tunnetaan myös nimellä selkäviikot. Se viittaa talvenselkään.
Laskiaiseen saakka elettiin ilman juhlapäiviä. Sitä seuraavat pyhät ovat vasta pääsiäisenä.
Kansatieteen professori Juhani Lehtonen Helsingin yliopistosta selittää härkäviikkoja niin, että joulunaika oli juhlan aikaa, jolloin syötiin ja juotiin. "Sen jälkeen oli taas katsottava, mihin ruoka riittää. Edessä oli pitkä talvikausi. Vasta laskiainen tarjosi tilaisuutta juhlimiseen"
"Härkiä käytettiin Länsi-Suomessa työjuhtina, ja ruokana oli orsilla kuivatettu reikäleipä. Talviset hommat olivat vaikka sonnanajoa pellolle."
Härkäviikkoperinne ei Lehtosen mukaan suuresti elä tänä päivänä. "Reikäleipädieetti ei pure. Nyt ruokaa saa ostetuksi sunnuntainakin. Töitä paiskitaan pakkotahtisesti, olipa sitten kysymys joulu- tai tammikuusta", hän toteaa.
Talouden syklit voisivat hänen mielestään osoittaa härkäviikkojen ja reikäleipien tarpeellisuuden. Hän ottaa esille suomalaisen hyvinvoinnin, jota ylläpidetään velkarahalla.
"Vaalien jälkeen voivat tulla aivan oikeat härkäviikot ja reikäleivät, jos budjettivajetta ruvetaan kuromaan umpeen ja päätetään tasapainottaa taloutta."
Lue lisää maanantain Kalevasta!
