Markus Tandefelt panee perukkeeseen kultakuulaisen nymfin, lähtee kahlaamaan varovasti liukkailla pohjakivillä pyörteisen Petäjäkosken keskivaiheille ja aloittaa harjusten härnäämisen. Perho liukuu pohjaa myöten lyhyehkön siiman päässä alavirtaan uudestaan ja uudestaan.
Vyötäisiään myöten koskessa seisova perhokalastaja tanssittaa siimaa ilmassa kuin baletissa, kärsivällisesti samaa teemaa varioiden. Tekniikka, perhot ja muut työkalut valitaan tilanteen, ajan paikan ja sään mukaan.
Nyt on Simojoessa nymfien aika. Päiväkorennon toukat ovat vielä pohjassa, jossa harjuksetkin niitä jallittavat. Myöhemmin kesällä toukasta kuoriutuvat korennot nousevat pintaan ja saalistajatkin niiden perässä.
Viime elokuun Suomen mestaruuskilpailuissa Simojoella käytettiin vain pintaperhoja, nyt alkavissa perhokalastuksen MM-kilpailuissa kalastetaan pohjaperhoilla. Harjuksen lisäksi kilpailukalana on taimen.
Viime SM-kilpailujen pronssimitalisti, helsinkiläinen Tandefelt kuuluu Suomen maajoukkueeseen samoin kuin parin kymmenen metrin päässä kalastava hopeamitalisti Olli Toivonen Salosta. Joukkue saapui Simojoelle puolitoista viikkoa sitten. Muutkin 24 maan kilpakalastajat ovat kolunneet jokea Ranualta jokisuulle jo hyvän tovin. Portugalilaiset piipahtavat vaihtamassa kuulumisia Tandefeltin kanssa.
Vain yksi ohjeistus
Tuntumaa on otettava, jotta homma on hanskassa lauantaina, kun tosi kisa alkaa. Viimeisiä perhoja saatetaan sitoa hätätilassa vielä kilpailun kuluessa iltaisin. Joukkueen kesken tieto ja taito ovat yhteisiä. Maajoukkueen kapteeni Mika Vainio on ohjeistanut porukalleen vain yhden tavoitteen: voiton.
"Sen näkee sitten itse kilpailussa, onko kotikenttäedusta hyötyä. Toki siitä tulee myös vähän lisäpaineita, mutta suomalaisen harjuksen kalastus on tuttua", Tandefelt ja Toivonen kertovat.
Suomalaisten kilpaperhokalastajien menestyksen hetket MM-tasolla on eletty juuri pohjoisilla vesillä. Ruotsin kaksissa kisoissa Suomen joukkue otti molemmissa hopeaa ja edellisissä omissa MM-kilpailuissaan Kuusamossa 1989 pronssia.
Simojoen neljän kohteen lisäksi järviosuus kalastetaan Veitsiluodon kalastuspaikalla. Sinne ei päästä harjoittelemaan, mutta makeavesiallas tuli suomalaisille tutuksi viime elokuun SM-kisoista. "Sielläkin kilpaillaan aika pitkälti samalta viivalta, sillä järveä on verraten helppo lukea. Tuulen suunta, veden lämpötila, kalat pelaavat aistien mukaan", Toivonen selvittää.
Olli Toivonen on mukana MM-mittelöissä ensimmäistä kertaa, mutta Markus Tandefeltille tämä on jo kuudes koitos. Molemmilla on 15 vuoden kokemus perhokalastuksesta.
Elämäntapa vei
Useimmille perhokalastajille laji on elämäntapa, niin myös Tandefeltille ja Toivoselle. Kaksikko kalastaa niin joilla, järvillä kuin merelläkin, ja piipahtaa vuosittain ulkomailla vierailla vesillä.
Mielipaikkoja on paljon. Hauen ja meritaimenen pyytäminen merellä on todella hienoa, eikä lohen yrittäminen Tenolla jää siitä jälkeen. On myös aivan eri asia ryömiä puskien seassa portugalilaisen kristallinkirkkaan pienen puron varteen kuin perhostella kotijokien pelottomia harjuksia.
Perhokalastus on kokonaispaketti, Tandefelt ja Toivonen määrittelevät. Luonto, reissut ja niiden muistelu, suunnittelu, perhojen sitominen ja saman elämäntavan jakavat ystävät. Tiedot ja kokemukset ovat yhteisiä, mutta jokaisella on silti omat pienet niksinsä ja salaisuutensa, oma kädenjälkensä, kuten niissä tuhansissa itse sidotuissa perhoissakin.