Oulu on pystynyt tarjoamaan ulkomaalaisille nuorille työharjoittelupaikkoja lähes entiseen tahtiin, vaikka harjoittelupaikkojen määrä on koko maassa romahtanut vuodessa 770:sta 650:een eli 15,5 prosenttia.
Oulun ei kannata silti röyhistellä rintaansa, sillä harjoittelupaikkojen suhteellinen osuus on valtakunnallisiin lukuihin verrattuna pieni. Se on ollut sitä aina. Cimon tulosyksikön päällikkö Samu Seitsalo sanoo, että Oulu ei tunnu pääsevän omaan osuuteensa. Jos toisaalla on nousua, ovat informaatioteknologian yritykset puolestaan vähentäneet harjoittelijoiden pestaamista.
Pohjois-Suomi ei ole kokonaisuutenakaan mikään työharjoittelijoiden paratiisi. Kun koko maassa oli tarjolla paikkoja vielä suuren supistuksen jälkeen 650, oli niitä Oulun ja Lapin läänissä vain 38.
Näistä 32 paikkaa oli Oulun läänin alueelta ja loput kuusi Lapin läänin puolelta. Pääosa Oulun kaupungin alueelle sijoittuvista harjoittelupaikoista järjestyy yliopiston kautta. Stora Enso tulee selvänä kakkosena. Kulttuuripuolen työnantajina ovat olleet viime vuonna esimerkiksi Haapaveden Folk-musiikin yhdistys ja Kuhmon Kamarimusiikki. Myös Lapin läänin puolella yliopisto saa parhaimman arvosanan työllistäjänä.
Tällä hetkellä työharjoittelijoita ei Oulun ja Lapin läänin alueella ole kuin muutama. On kotiinlähdön ja uusien työharjoittelijoiden valinnan aika.
Yritykset eivät katso tarpeeksi tulevaisuuteen
Yleinen työllisyystilanne heijastuu myös ulkomaalaisten työharjoittelupaikkojen määrään. Samu Seitsalo on saanut useasta yrityksestä vastauksen, ettei nyt oteta harjoittelijaa, kun juuri ollaan vähentämässä henkilöstöä.
Seitsalosta tuntuu kuitenkin, että yrityksissä tuijotetaan edellisen vuosineljänneksen tulosta vähän liian tiiviisti, eikä nähdä, että harjoittelijanvaihto on pitkän tähtäimen investointi. Hän ei ymmärrä yhtälöä, koska yhtä aikaa esimerkiksi TT kaipaa Suomeen lisää työntekijöitä ulkomailta. "Kansainväliseen harjoitteluun hakeutuvat nuoret ovat juuri niitä korkeasti koulutettuja osaajia, jotka väestön ikääntyessä ovat haluttua työvoimaa EU-maissa."
Cimon yritysasiamies Juha Sola epäilee, ettei monillakaan yrityksillä tai yhteisöillä ole vielä laadittuna tulevaisuuden strategiaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseksi tai ainakaan sitä ei näköjään haluta soveltaa. Solan haaveena olisi, että Suomesta järjestyisi harjoittelupaikka noin tuhannelle nuorelle.
Tällöin ulkomaille harjoittelemaan haluavien suomalaisten ja tänne saapuvien ulkomaalaisten määrät vastaisivat nykyistä paremmin toisiaan. Sola selittää, että sopimukset ovat vastavuoroisia eli ulkomaalaiselle Suomesta tarjottu harjoittelupaikka avaa suomalaiselle nuorelle mahdollisuuden harjoitteluun ulkomailla.
Työnantaja ja Cimo järjestävät harjoittelijalle asunnon, mutta asumiskuluista harjoittelijat vastaavat itse. Palkan on peitettävä harjoitteluajan elämisestä koituvat minimikustannukset.
Yliopistot
kantavat vastuun
Juha Solan mielestä yliopistot kantavat turhan suuren vastuun kansainvälisestä harjoittelusta. Hän haluaisi osoittaa nuoria myös liike-elämän puolelle: harjoittelija tuo yritykseen uutta businesskulttuuria. Kontakteja mahdollisiin yhteistyökumppaneihin syntyy siinä sivussa.
Suunnittelija Inka Kiviharju Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta vastaa Cimon IASTE-ohjelmasta eli tekniikan alan paikoista. Hän harmittelee syvästi, että harjoittelupaikkoja saatiin tälle vuodelle vain kuusi. Edellisenä vuotena paikkoja oli vielä yhdeksän, vaikka alamäki oli jo alkanut. "Huippuvuosina saimme jopa 15 työharjoittelijaa", hän muistaa.
Inka Kiviharju on aidosti kateellinen Teknillisen korkeakoululle, joka saa vuosittain 40-50 harjoittelijapaikkaa. Tämä johtuu myös siitä, että korkeakoulu käyttää valtionhallinnon harjoittelurahaa tarkoitukseen. Oulun yliopistossa nämä rahat menevät omille opiskelijoille.
Kiviharju on yrittänyt kertoa, että rahat palautuvat takaisin, koska työharjoittelu on aina vastavuoroista, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Tuomas Huhmarniemi oli viime kesänä kolmen kuukauden harjoittelussa Sveitsin Baselissa. Sinne oli rakenteilla iso lääketehdas ja Tuomas sai tehdä ihan oikeita insinöörin hommia. Takana oli jo kolmen ja puolen vuoden opinnot.
"Kokemus on minusta tärkeintä ja nyt on valmius lähteä. Minulle sattui vielä kauhean hyvä työpaikka", hän kertoo.
Suomi haluttu harjoittelumaa
Ulkomailta tulevat nuoret ilmoittavat hakevansa kielitaitoa, meriittiä ja teknologiaa suuntaamalla nimenomaan Suomeen. He ovat vastikään korkea-asteen koulutuksesta valmistuneita nuoria tai opintojensa keski- ja loppuvaiheessa olevia opiskelijoita, joille käytännön työharjoittelu kuuluu kiinteästi opintoihin.
Cimon selvityksen mukaan itäeurooppalaiset opiskelijat valitsevat Suomen harjoitteluajalta maksettavan palkan ja odottamansa tiedon ja teknologian vuoksi. Länsimaista saapuvat taas arvostavat hyvää työtarjousta sekä urasuunnittelun ja opiskelun tueksi saatavia ansioita.
Suomeen saapuvat harjoittelijat ovat keskimäärin 23-vuotiaita ja viipyvät maassamme nelisen kuukautta. Ulkomaalaiset harjoittelijat kuvaavat suomalaista työyhteisöä hyväksi. Työkulttuuria pidetään korkeatasoisena. Vain muutamassa vastauksessa työkulttuuria kritisoitiin: niissä harmiteltiin suomalaisten työkavereiden vähäpuheisuutta ja sulkeutuneisuutta.
Oulun ja Lapin läänin viime vuonna valinneista nuorista suurin ryhmä on Venäjältä. Esimerkiksi Yhdysvalloista on kotoisin neljä ja Aasian maista kuusi työharjoittelijaa. Myös Euroopan eri kolkista tuli yksittäisiä työharjoittelijoita.