Että niitä kännykkämalleja pitääkin olla näin paljon - päättele siinä sitten, mitkä käyvät kaupaksi järkihinnalla ja mitkä uhkaavat jäädä patiksi varastoon! Tuskailu ennakoinnin onnistumisesta lienee tuttua jokseenkin jokaisessa kännykkämyymälässä, oli se Viestimaa, Astcom tai joku muu.
Hetkinen, Astcom? Sellainenkin firma Oulusta löytyy, osoitteesta Nahkatehtaankatu 3. Rohkeasti sisään Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen pääovesta ja kysymään infosta, eikä aikaakaan, kun paikalle kiiruhtaa markkinointipäällikkö Kristiina Huovinen tai joku muu firman yhdeksästä työntekijästä, ellei sitten itse toimitusjohtaja Mauri Määttä.
Astcom Oy on perustettu viime elokuun puolivälissä, ja sen toimialaksi on kaupparekisteriin ilmoitettu matkapuhelinten ja oheislaitteiden myynti. Huoltopalvelut se tilaa alihankkijalta. Lisäksi yritys tarjoaa neuvonta- ja konsultointipalveluita, toimitusjohtaja Määttä esittelee ja jatkaa: "Budjetoitu liikevaihto on 2 054 165 miljoonaa euroa vuodelle, ja kun tilinpäätöstä tehdään, ei tuloksessa tule jäämään miinusta viivan alle."
Määttä myöntää, että yrityksen alkutaipaleella on pieniä kömmähdyksiäkin sattunut. Esimerkiksi varastoon on jäänyt turhan pitkäksi ajaksi turhan paljon kännyköitä, kun niiden menekkiä ei ole osattu arvioida oikein. Toisaalta välillä on jouduttu myymään ei-ootakin. Saksalaispartnerin kanssa taas kaupat olivat tyssätä alkuunsa, kun täkäläinen pankinjohtaja alkoi tivata, miten varmistetaan rahojen saanti ulkomailta.
Toimitusjohtaja ei malta jättää mainitsematta, että samaisen pankinjohtajan kanssa käytiin melkoiset lainaneuvottelut jo yritystä perustettaessa. Prässi kesti pari tuntia, ja taisi siinä tuskanhiki helmeillä yhden jos toisenkin neuvottelijan ohimoilla vakuuksien ja käyttöpääoman riittävyyttä räknätessä.
"Tutunkuuloista puhetta kaikki", keskeyttää markkinointipäällikkö Olli Sankari Viestimaa Oy:stä. "Aivan kuin oikeassa yrityksessä", hän voisi jatkaa.
Virallisesti Astcom ei ole oikea yritys, vaan harjoitusyritys, ja Viestimaa on sen partneriyritys.
Astcomin ja Viestimaan kumppanuus juontaa vuoteen 1996, mistä lähtien Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksen kaupan ja hallinnon opiskelijat ovat perustaneet Astcomin joka syksy uudestaan.
"Kertaakaan yritys ei ole mennyt konkurssiin, vaan opiskelijat ovat selvinneet tukalistakin tilanteista ongelmanratkaisutaidoillaan", harjoitusyritysten suomalaisen keskuspaikan eli Finpecin johtaja Jari Viitasalo iloitsee.
Todellisuuden simulointia
Harjoitusyrityksen tarkoituksena on jäljitellä oikean yrityksen toimintoja niin tarkasti kuin "virtuaalimaailmassa" on mahdollista. Tässä se saa apua ja tukea partneriltaan. "On hyvä, että virheetkin voi tehdä harjoitusympäristössä kuin että tekisi ne oikeassa yritystoiminnassa", Sankari muistuttaa.
Astcomilaisista Mauri Määttä, entinen maatilayrittäjä myöntää, että yrityksen perustaminen kiinnostaisi häntä toden teolla. Harjoitusyritystoiminta on hänen mukaansa kuitenkin opettanut, miten realistisia yrityksenperustamishaaveet tällä haavaa ovat.
Jos kaikista harjoitusyrittäjistä ei tulekaan oikeita yrittäjiä, voi harjoitusyritystoiminta toimia myös muunlaisena ponnahduslautana työelämään. "Olemme saaneet tätä kautta paitsi työharjoittelijoita, myös hyviä työntekijöitä. Yksi heistä oli niin hyvä, että perusti pian oman yrityksensä", markkinointipäällikkö Sankari kertoo.
"Oman lisäarvonsa harjoitusyritystoiminnalle tuo se, että partneriyritysten edustajia on halunnut tulla harjoitusyritysten hallituksiin", Viitasalo huomauttaa.
Finpec on toiminut Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa vuodesta 1994. Kansainvälinen harjoitusyritysten verkosto Europen on levittäytynyt 36 maahan ja kattaa tällä haavaa noin 4 000 yritystä.
Suomessa toimii nykyään yli 50 harjoitusyritystä, joista vastaa kuutisensataa kauppakoulu-, aikuiskoulutus-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Kaupan ja hallinnon alan lisäksi toiminta on laajentunut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä teknisille aloille.