Pienten lasten hammasterveydessä on törmätty yllättävään seikkaan. Yhä useammilla alle kouluikäisillä lapsilla on reikiä jo maitohampaissa. Oulussa jopa kaksivuotiailta on jouduttu poistamaan hampaita, koska muuta ei enää ole ollut tehtävissä.
Oululainen erikoishammaslääkäri Sari Koskinen kertoi Kalevassa (21.8.) tapaavansa joka viikko alle kouluikäisen lapsen, jolta jopa puolet maitohampaista on reikiintyneitä. Alle viisivuotiaiden potilaiden määrä on kasvussa Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikalla.
Miten näin on päässyt käymään maailman terveellisemmille lapsille ksylitolin ihmemaassa? Tilanne on hämmentävä ja outo. Takavuosikymmeninä tiedettiin kertoa, että tekohampaat olivat yleinen lahja rippikoululaiselle, mutta noista hammashuollon pulavuosista on jo kauan.
Sen jälkeen on käyty voimaperäistä valistustyötä hammasterveyden puolesta, purskuteltu fluoria yhdessä luokkatovereiden kanssa ja käyty määräaikaistarkastuksissa hammaslääkärissä. Vielä 1970-luvulla pienellä maalaispaikkakunnalla puudutus oli tuntematon osa hoitoa. Kivulias paikkaus oli tehokas ennaltaehkäisevä hoitokeino.
Lisäksi kansallinen hampaiden hyvinvointiin keskittynyt terveysvalistus oli voimissaan. Säännöllisen harjauksen ohella kiinnitettiin huomiota terveelliseen ruokavalioon ja otettiin käyttöön yksittäiset karkkipäivät. Terveellisillä elintavoilla pyrittiin vahvistamaan myös hampaiston terveyttä.
Valistus tehosi niin hyvin, että monilla 1970-80-luvuilla syntyneillä on täysin ehjät hampaat. Juuri tämän onnekkaan hyvähampaisen sukupolven lapset kärsivät reikiintymisestä.
Nykyään neuvoloissa ensimmäinen hammasharja annetaan jo ennen lapsen syntymää ja päiväkodeissa työnnetään ksylitolipurukumi suuhun ruokailun jälkeen.
Tilanne on ristiriitainen. Toisaalta terveen purukaluston omaavat nuoret vanhemmat ovat tottuneet siihen, että hampaat ovat ehjät. He eivät välttämättä ole sisäistäneet, että ehjän hammasrivistön salaisuus pohjaa vuosikausien valistustyöhön ja säännölliseen harjaukseen.
Hammasharjasta ei ole hyötyä, jos sitä ei käytetä, eikä ksylitoli korvaa pesua. Makeat välipalat, makeiset ja kiillettä kuluttavat juomat ovat monien lasten arkipäivää. Karvas totuus on, että monet vanhemmat laiminlyövät lastensa hammashuollon. Huonoilla maitohampailla voi olla kauaskantoiset seuraukset lasten elämässä. Jos hampaiden hoidon laiminlyönti alkaa jo lapsena, se jatkuu helposti myös nuoruus- ja aikuisiällä.
Lasten hammashuoltoon on panostettava niin kodeissa, päiväkodeissa kuin kouluterveydenhuollossa. Vastuu päivittäisestä harjauksesta ja makeista välipaloista on kuitenkin vanhemmilla. Vanhempien on syytä varmistaa pienten lasten harjauksen tulos. Reikiintymiseen ei tarvitse alistua, sillä apu on lähellä. Helpoin keino ehkäistä reikiintymistä on ottaa harja käteen ja pestä hampaat.