Lumiharjojen markkinat Suomessa ovat tukevalla pohjalla. Kun uusia henkilöautoja myydään vuosittain noin 130 000 kappaletta, luo se jotakuinkin samansuuruiset harjojen perusmarkkinat, jota täydentävät hukkaan ja rikkimenneiden harjojen uushankinnat. Eipä siis ihme, että tarjontaa löytyy.
Yhden iltapäivän ostoskierroksen aikana haaviin tarttui kaikkiaan seitsemän erilaista yhdistelmäharjaa, jota täydennettiin yhdellä erillisellä Kungsin valmistamalla harjalla ja jääraapalla.
Yhdistelmäharjojen hintataso vaihteli yhdestä eurosta aina neljään ja puoleen euroon. Tavanomaisin hinta sijoittui hieman alle kolmen euron.
Hintavin oli hieman yllättäen autotarvikeliikkeestä hankittu Kungsin pesuharjamainen lumiharja (5,50), jonka täydennykseksi hankittu Kungsin valmistama raappa maksoi lisäksi 2,50.
Koko ja näkö
vaihtelevat
Harjojen valmistusmaa jää yleensä arvailujen varaan. Kungsin tuotteet ja Murske-harja ovat harjan merkintöjen mukaan Made in Finland. Biltemasta hankituista kahdesta mallista ei valmistumaa käy ilmi. Vikan-harjan tekstien perusteella sen alkuperämaaksi osoittautuu Tanska, johon myös internet antaa vahvistuksen. Yhden harjan kotimaaksi voi viivakoodin alkunumeroiden perusteella arvella Ruotsia, mutta varmuutta asiaan ei ole saatavissa.
Koko repertoaarin halvin, puuvartinen perusharja on kotoisin ilmiselvästi jostakin Kaukoidän maasta. Samaa harjaa myydään harjaksiltaan erivärisinä versioina lähes kaikissa liikkeissä. Yllättäen sen hintakin vaihtelee suhteellisen rajusti. Halvimmillaan sitä kaupattiin 60 senttiin, kalleimmillaan se maksoi kaksi ja puoli euroa.
Kokonaispituudeltaan harjojen koot oli yksinkertaisinta asettaa kolmeen eri ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostivat noin 35 senttiä pitkät harjat, toisen ryhmän keskipituus oli 45 senttiä ja pisimpien kokonaispituus oli noin 50 senttiä.
Kungsin kolmiomainen lumiharja 5506 sijoittui pituutensa puolesta ykkösryhmän, vaikka siitä puutui raappa-osa kokonaan. Myös harjaosan leveys vaihtelee varsin paljon. Harjasrivejä oli kaikissa kaksi, lukuunottamatta Bilteman toista harjaa, joissa rivejä oli peräti neljä. Vastaavasti harjanosan leveys vaihteli 1,5 sentistä reiluun 4 senttimetriin. Kungsin 5506 oli takareunan leveimmältä kohdalta vielä sentin leveämpi.
Varren pituudella
on väliä
Käytännön kokeissa harjasten leveydellä tai harjasrivien määrällä ei ollut kovin suurta merkitystä lumen poistamisessa. Tärkeämpää oli harjaksen suhteellinen jäykkyys. Lepsu harjas pakottaa käyttämään voimaa enemmän.
Harjan varren pituus ja joustavuus helpottivat työtä. Pitkällä varrella katon ja konepellin puhdistaminen sujuu helpommin. Myös raapan käyttö on helpompaa kun varsi on pitkä ja joustaa hieman. Niinpä parhaat muovivarret päihittivät selvästi puuvarren, jonka jousto-ominaisuudet ovat olemattomat.
Jotta harja ei olisi pelkkä kertakäyttöhyödyke, kannattaa hankkia harja, jonka raappa-osan voi uusia entisen tylsyttyä. Tähän tarjoaa mahdollisuuden Kungs Max-Is, Murske ja Bilteman lyhyt malli. Kungs Max-Isin raappaterän kiinnitys on tukevin ja siihen on tehty myös pieni lovi, jonka avulla voi puhdistaa tuulilasinpyyhkijän sulat.
Vikan-harjan raappa poikkeaa muista. Sen patentoitu rakenne puhdistaa ikkunaa kahteen suuntaan. Homma myös toimii käytännössä yhteistyössä mukavasti joustavan varren kanssa. Valitettavasti raappaa ei kuitenkaan voi vaihtaa.
Heikot kiinnitykset
vievät hyvyyttä
Tämän vertailun suositeltavimmaksi harjaksi kohosikin varren mitalla Kungs Max-Is. Heikointa esitystä on vaikeampi määritellä, mutta halvin puuvartinen harja on hyvä ehdokas tähän tälle paikalle joustamattoman varren lisäksi muun muassa raappa-osan heikon laadun ja vielä heikomman kiinnitystavan vuoksi.
Toisaalta mikään näistä yhdistelmäharjoista ei toimi hyvin enää Suomen talven ankarimmissa olosuhteissa. Alijäähtyneen veden auton pinnalle muodostaman jään poistamiseen tarvitaan sitten jo esimerkiksi Kungsin Polar-is jääraappa, jonka tarjoaa sekä muovisen että metallisen puhdistusterän.