Kolumni

Harjaantuva tekoäly – huippututkimus tarvitsee yhteistyötä Euroopassa

Digitalisaation saralla Euroopassa puhuttaa nyt kaksi teemaa ylitse muiden: tekoäly ja datatalous.

-
Kuva: Marissa Tammisalo

Digitalisaation saralla Euroopassa puhuttaa nyt kaksi teemaa ylitse muiden: tekoäly ja datatalous. Mitä tekoäly, oppiva konelaskenta tai big datan käyttö on? Valtaosa nyt käytössä olevista tekniikoista on ollut olemassa vuosikymmeniä. Uutta on se, että nyt käytössämme on valtavat määrät dataa eli kerättyä tietoa, sekä tietokoneita, joiden laskentateho riittää ”pureskelemaan” sitä uskomattomilla nopeuksilla. Ei ole turhaa väittää, että elämme paraikaa digitaalisen vallankumouksen keskellä.

Dataa, eli tietoa ihmisen, yrityksen, ilmiön, organisaation tai koneen käyttäytymisestä syntyy kaikkialla. On tärkeä, että kuluttajat ja datan luovuttajat pysyvät kartalla siitä, miten, missä ja milloin heidän tietojaan käytetään – ja mihin tarkoituksiin. Data ja tekoälyn eettisen käytön edistämiseksi tarvitaan vahvaa Euroopan unionia, joka kykenee voimallaan taivuttamaan jätit yhteisiin pelisääntöihin – ensin omalla alueellamme, mutta toivoen kansainvälisiä käytäntöjä. Yksin Suomella tätä voimaa ei ole.

Globaali kilpailu on kovaa, koska datatalous rakentuu perusinnovaatioille. Suomessa osaaminen ja Nokia-boomin perustalle kehittynyt kiinnostus teknologiaan ovat hyvällä tolalla. Ala kehittyy kuitenkin vauhdilla, eivätkä muutkaan ole hitaita. Päinvastoin. Euroopan on puskettava töitä yhdessä pysyäkseen mukana. EU on määrätietoisesti hakenut yhteistutkimusta ja innovaatioita, joilla olisimme jatkossakin maailman huipulla. Esimerkiksi elektroniikka on digitialisaation perusta ja siinäkin EU kokoaa kansallisia huippuja yhteen tavoitellen maailman huippuratkaisuja.

Yhteistyötä haetaan myös nopeampien yhteyksien kehittämisessä. Datan hyödyntäminen vaati toimivia yhteyksiä. Ja mitä enemmän dataa, sen nopeampia yhteyksien on oltava. Kilpailtujen telemarkkinoiden sekä ”datainnokkaan” väestönsä vuoksi Suomella on oiva valmius kiriä 5G-aikaan maailman kärjessä – tämä kuitenkin vaatii yhä investointeja. Yhteyksissä vahvuudet eivät jää pelkästään 5G:hen.

Oulun yliopistolla on jo käynnissä uraauurtava lippulaivahanke seuraavan sukupolven 6G-verkkojen kehittämisessä – tätä innokkuutta tarttua uuteen on vaalittava ja sen tukemista on jatkettava Euroopan tasolta.

Tekoälyä ja sen polttoaineena toimivaa dataa käytetään päivittäin jo nyt yrityksissä ja julkisella sektorilla tehostamaan toimintaa – parhaimmillaan taloudellisesti, kulutuksen hillitsemiseksi ja ympäristön säästämiseksi. Kun saamme ulosmitattua nopeampien 5G- ja lopulta 6G-yhteyksien potentiaalin eli useammin ja tiheämmin kerätyn tiedon, lisääntyy tarkkuuttamme ymmärtää ympäröivää maailmaa ja esimerkiksi ilmastonmuutosta tai vaikkapa sairauksien esiintymistä ja etenemistä.

Myös julkinen sektori hyötyy ja näin voidaan säästää verovaroja. Datan ja tekoälyn avulla optimointi muuttaa prosessien toimintalogiikkaa, ja hyödykkeiden myymisestä voidaan siirtyä kohti kokonaisvaltaisempien palveluiden järjestämistä.

Datan käsittelyyn ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen tarvitsemme ennen kaikkea konetehoa. Pian Suomessa ollaan aivan terävimmällä huipulla supertietokoneiden saralla, kun Kajaaniin rakennetaan Euroopan tehokkainta supertietokonetta. Kone ei ole kuitenkaan vain suomalaisten, vaan sitä rakentaa EU-jäsenmaiden ja komission yhteinen yritys, Euro high power computing Joint Undertaking.

Hanke on kahdeksan EU-maan yhteinen ponnistus ja sen tarkoituksena on kehittää huippututkimusta Euroopassa. Vuoden 2020 lopulla valmistuvasta koneesta on hyötyä myös Kajaanille ja lähialueille – noin 200 miljoonan euron investointi nostaa suomalaisen datakeskuksen yhdeksi maailman johtavista datakeskuksista. Tämän ympärille voidaan houkutella huippuosaajia kaikkialta, ja luoda mahdollisuuksia Suomen ja koko Euroopan tutkimukselle, teollisuudelle, työllisyydelle ja kilpailukyvylle.

Digitalisaatioon on tarvetta sijoittaa yhteisistä varoista. Maailman kymmenen arvokkaimman yrityksen listasta havaitsee, missä kasvu on viime vuosina syntynyt. Yhdysvallat ja Kiina ovat meitä edellä. Nyt Euroopan on käytettävä kaikki voimavaransa siihen, että pääsemme kehityksen kärkeen.

Euroopassa on paljon huippututkimusta, mutta valtaosa siitä syntyy edelleen kaukana käyttöönotosta ”norsunluutorneissa” yliopistoissa, yrityksissä tai julkisissa palveluissa. Tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyötä on edesautettava, etteivät Euroopan huippuosaajat tai innovaatioiden käyttöönotto siirry merten taa, kuten tällä hetkellä. Kajaanin supertietokone sekä Oulun 6G -hanke ovat osoitus siitä, miten yhteistyöllä ja jaetuilla riskeillä on voimaa – niitä tarvitaan lisää.

Taloushistoria näyttää, että uuden markkinan pioneerit ovat suurimpia voittajia. Olemme vasta nyt alkamassa käsittää, mitä kaikkea uusi teknologia voi mahdollistaa.

Miapetra Kumpula-Natri on europarlamentaarikko (sd.). Toimii Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus-, energia- ja viestintävaliokunnassa.