Hä­rän­li­ha on mah­dol­li­sim­man kaukana eko­ruoas­ta

São Paulo Häränliha on ekologiselta jalanjäljeltään varsin tuhtia syötävää.

Myös Suomessa brasilialainen filee saavutti mainetta edullisena ja hyvänmakuisena lihana. Esimerkiksi vuonna 2007 suomalaiset söivät2 miljoonaa kiloa brasilialaistanaudanlihaa.
Myös Suomessa brasilialainen filee saavutti mainetta edullisena ja hyvänmakuisena lihana. Esimerkiksi vuonna 2007 suomalaiset söivät2 miljoonaa kiloa brasilialaistanaudanlihaa.
Kuva: Joni Mäkitalo

São Paulo Häränliha on ekologiselta jalanjäljeltään varsin tuhtia syötävää. Raskaiksi kasvihuonekaasuiksi luokiteltujen metaanipäästöjen lisäksi Brasiliassa karjatalous valloittaa Cerradon savannierämaata ja Amazonin sademetsiäkin.

Brasiliassa arvioidaan olevan käyttämättömänä jopa 65 miljoonaa hehtaaria entistä laidunmaata.

Ala vastaa maan tämän hetkistä viljelypinta-alaa, kaikki sokeriruokopellot ja eukalyptusplantaasit mukaan lukien.


Laidunmaata kasketaan
kuitenkin lisää, koska se tulee halvemmaksi kuin eläinten loppuun kuluttaman maan muokkaaminen, istuttaminen ja aitaaminen.

Brasilian WWF:n johtaja Cláudio Maretti arvioi, että Amazonin metsäkadosta noin 80 prosenttia menee alueen surkean alkeellisen karjatalouden piikkiin. Amazonin alueen osavaltiossa toimii alan suuryhtiöitäkin, kuten maailman suurimmaksi lihataloksi noussut brasilialainen JBS.

Ympäristöjärjestöt suhtautuvat EU:n kiristyneisiin tuontivaatimuksiin myönteisesti, koska ne auttavat osaltaan säätelyn ja laatukulttuurin tuomista karjatalouteen.

"Amazonin metsäkadosta reilusti yli puolet tapahtuu, koska ympäristölakeja ei noudateta", sanoo WWF:n Maretti.

Amazonin alueelta ei tuotu aiemminkaan naudanlihaa Eurooppaan. Ympäristöjärjestöt kuitenkin väittävät, että kaikki naudanlihan kulutus maailmassa lietsoo valvonnan puuttuessa välillisesti kasvukysyntää Amazonin sademetsistä.


Kokonaisuutena Brasilian
karjatalouden tuottavuus on kaukana kilpailijamaita jäljessä. Menestyksen takaa puoli-ilmainen laidunmaa.

Tropiikin jättivaltiossa on laitumia noin 200 miljoonaa hehtaaria - melkein neljä kertaa Ranskan kokoinen alue.


Konsulttiyhtiö AgraFNP:n
johtaja José Vicente Ferraz arvioi, että vasta 15 prosenttia brasilialaisesta karjasta viedään laitumelta viimeisiksi elinkuukausiksi rehuruokintaan aidatulle maneesille.

"Viestimme aina tuottajille, että karjan lukumäärä ei tule enää lisätä vaan nyt pitää keskittyä tuottavuuteen", Ferraz sanoo.


Laatuparannukset
, kuten laitumien aitaaminen ja jättömaiden hyödyntäminen, ovat kestävämmän karjatalouden tulenarkoja kysymyksiä Brasiliassa.

Ilmoita asiavirheestä