Jos kaikki menee hyvin, chileläiset kaivosmiehet pääsevät maan pinnalle lähipäivinä. Kaivosturvallisuuteen on kiinnitettävä kahta enemmän huomiota, Suomessakin.
Vuonna 1970 koko maailma jännitti, miten Kuuhun matkalla olleen Apollo 13:n miehistön kävisi. Tuo lento oli täynnä ongelmia, mutta lopulta astronautit palasivat ehjin nahoin. 40 vuotta myöhemmin maailman katseet eivät ole suuntautuneet avaruuteen, vaan noin 700 metriä maan alle Chilessä.
Jos kaikki menee hyvin, jo yli kaksi kuukautta maanalaisessa satimessa olleille 33 kaivosmiehelle häämöttää onnellinen loppu keskiviikosta alkaen. Tuolloin heistä ensimmäiset on määrä nostaa maan pinnalle.
Kultaa ja kuparia louhineet kaivosmiehet ovat jo nyt pysyneet hengissä maan alla pidempään kuin kukaan koskaan. Kesti yli kaksi viikkoa ennen kuin heihin saatiin luoduksi kahvikupin mentävä "napanuora". Voi vain kuvitella, kuinka vaikea tuo umpiojakso oli.
Selviytyminen ylipäätään hengissä ahtaassa tilassa ja vähän toivoa antaneessa tilanteessa on jo sinänsä ihme ja kertoo jotakin ihmisluonteesta. Mutta kuten asiantuntijat Salli Saari ja Soili Poijula (Kaleva 9.10.) arvioivat, sopeutuminen takaisin maanpäälliseen elämään ja toipuminen saattaa olla henkensä säilyttäville hyvinkin vaikeaa.
Koska maailma on pienentynyt globalisaation, internetin ja reaaliaikaisen tiedonvälityksen ansiosta maailmankyläksi, muutoin muulle maailmalle tuiki tuntemattomat kaivosmiehet ovat nousseet tahtoen tai tahtomattaan maailmanjulkkiksiksi. "Los 33" jää varmaankin melko nopeasti unholaan, mutta kaivosmiehet itse eivät varmasti unohda järkyttävää kokemustaan ikinä.
Chilen kaivosonnettomuus on pannut liikkeelle monia hyviä asioita. Asiantuntemusta ja erikoislaitteita miesten pelastamisen eteen on annettu kiitettävästi useista maista. Yleismaailmallinen huoli loukkuun jääneistä osoittaa, ettei auttamishalu tai myötäeläminen tunne rajoja.
Monessa maassa olisi tarvetta ottaa oppia Chilen kokemuksista. Kaivosturmia sattuu useissa ja useimmiten kerta toisensa jälkeen samoissa maissa. Toistuvuus kertoo, ettei kaivosturvallisuuteen kiinnitetä läheskään kaikkialla riittävästi huomiota. Näitä mustia pisteitä löytyy Euroopastakin, etenkin Ukrainasta ja Venäjältä.
Suomessa kaivosteollisuus elää uutta nousukautta. Jo toimivien ja tulevien kaivosten turvallisuuteen tuleekin kiinnittää kahta enemmän huomiota. Läheltä piti -tilanne saattoi olla lähellä viimeksi Sodankylän Pahtavaaran kultakaivoksessa syyskuussa, kun seitsemän kaivosmiestä jäi yli tunniksi loukkuun kaivostunneliin tulipalon takia.
Myös tiedotusvälineiden olisi hyvä ottaa opiksi Chilen kaivosturmasta. 33 miehen ahdinkoa on seurattu herkeämättömästi. Tiedotusvälineiden vahtikoiran tehtävään kuuluu kuitenkin myös ja ennen kaikkea penkoa erilaisia, tässä tapauksessa kaivosturvallisuuteen, liittyviä epäkohtia ja luoda siten painetta, että ongelmiin puututaan ennen kuin on myöhäistä.
33 kaivosmiehen pelastuminen olisi iloinen uutinen. Chileläisten ja muunmaalaistenkin kaivosmiesten yleistä työturvallisuutta sietäisi seurata yhtä valppaasti.