Maailmassa ei ole kahteenkymmeneen vuoteen hypätty kilpaa hyppyrimäestä, jota saksalainen Wolfgang Happle ei ole siunannut.
Jos Happle saisi päättää, Aavasaksan kallioon suunnitelluista lento-, suur- ja normaalimäestä hypättäisiin mahdollisimman pian. Niin ihastunut hän oli mäkikeskuksen suunnitelmiin, jotka esiteltiin Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mäkirakennuskomiten puheenjohtajalle perjantaina.
"Olen erittäin innostunut tästä suunnitelmasta, jossa lopultakin nousisi urheilu pääosaan tuulen sijasta. Jos päästään hyppäämään lähes laboratorio-olosuhteissa, paras urheilija voittaa varmasti. Suunnitelmat näyttävät erittäin hyviltä ja ovat myös toteutettavissa", rakennusinsinööri Happle sanoi.
Tuuli on aina
uhka tai haitta
"Ei ole ihme, että tämä hanke on saanut valmentajat ja hyppääjät puolelleen. Täällä urheilija pystyy hyppäämään 20-30 hyppyä päivässä taatuissa olosuhteissa. Harjoitteluun tulee täysin uusi ulottuvuus, kun käytössä on kolme mäkeä, joiden käyttöön sää ei vaikuta. Minä ja FIS olemme taatusti hankkeen takana, jos rahoitus vain toteutuu", saksalainen Happle vakuutti Ylitorniolla.
Kaikki maailman mäkihyppypiirit tunteva Niilo Halonen esitteli hanketta Happlelle ensimmäisen kerran kolmisen kuukautta sitten. Juuri innovaatio tuulettomaan tilaan rakennettavasta kolmen mäen keskuksesta sai välittömästi Happlen sympatiat.
"Tuuli on aina joko uhka tai haitta nykyajan mäkihyppykilpailulle suurmäessä, saati sitten lentomäessä. Viime vuonnakin mäkijoukkueet odottelivat neljä päivää hyppykelejä Vikersundissa - turhaan. Suurmäen kisoja peruutettiin useita."
Wolfgang Happle ei ole kuullut kilpailevasta Suomun lentomäkihankkeesta. Muualle maailmaan ei lentomäkiä ole suunnitteilla kuin Suomeen.
"Meille (FIS:n toimistoon) pitää tulla yhden-kahden vuoden tuulimittaukset, ennen kuin mäkihanketta edes otetaan puheeksi. En tiedä, onko Suomessa mahdollisia muita hankkeita."
Projektiryhmän puheejohtaja, lahtelainen Tapio Junnonen painotti, että pelkkää lentomäkeä ei olla rakentamassa.
"Katon alle ja kallioon tulevat myös K120- ja K90-hyppyrimäet. Lentomäessä kilpailevat vain maailman parhaat, mutta suurmäestä ponnistavat keskimäärin jo 14-vuotiaat hyppääjät ja yhdistetyn kilpailijat. K90-mäki taas on 12-vuotiaiden juniorien arkipäivää. Lentomäen käyttö jakaantunee joka toinen vuosi noin viikon ajalle, koska nykysäännöillä lentomäestä ei harjoitella", Junnonen selvensi.
Junnosen mukaan kaikki tekniset ratkaisut on selvitetty mahdollisiksi.
"Rakentaminen onnistuu, vaikka nyt mennäänkin kalliossa alaspäin. Suunnittelemme juuri VTT:n Juha Kivekkään kanssa virtausmittauksia, jotta mitään savupiippuilmiötä ei tule yllätyksenä. On mahdollista, että noin kaksi vuotta kestävät rakennustyöt saadaan alulle 2009."
Rahoituskuvio selvä vuoden lopussa
Mäkikeskuksen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelman karkean jaon mukaan EU-rahoitusta haetaan kymmenen miljoonaa euroa. Saman verran lasketaan saatavan valtion eri lähteistä kuten ministeriöiden, Lapin liiton ja Kalottialueen kautta.
Viimeinen kolmannes on tarkoitus kerätä maamassojen (noin 200 000 autokuormaa maata) uudelleenkäytöstä, yksityisten rahoittajien kiinteistöyhtiön omarahoituksena ja käyttötuloina.
"Tämä ei ole rahoitusongelma vaan poliittinen ongelma", kunnanjohtaja Erkki Keski-Nisula sanoi ja viittasi Lapin liittoon, joka on nimennyt aiemmin esitellyt Suomun lentomäen ykköshankkeeksi.
Piikki oli suunnattu hieman myös Hiihtoliiton suuntaan. Hiihtoliitosta ei katselmuksessa ollut edustusta, mikä herätti ihmetystä.
Kutsun saanut Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen vastasi puhelimeen Zürichistä.
"Tiedossa oli, että Happle tulee sinne paikalle. Mutta minun läsnäoloni ei olisi paljon lisäarvoa tuonut. Mäkihyppykomiteallamme ja lajijohdolla on kyllä tarkat tiedot Aavasaksan suunnitelmista."
FIS:n mäkihyppykomitean puheejohtaja Jouko Törmänen oli työpaikallaan Rovaniemellä.
"En olisi paikalle päässyt perjantaina, vaikka olisin saanut kutsunkin. Liiton mäkikomitea antaa kyllä lausunnon molemmista hankkeista vielä tämän vuoden puolella. Rahoituskuviot ovat yksi ratkaisevimpia tekijöitä", Törmänen totesi.