Ylivieska
Järvien ja jokien happikato sekä veden vähyys ovat vakava uhka mateelle. Vaikutus voi olla suorastaan dramaattinen, koska "made on riippuvainen niemenomaan lopputalven veden laadusta", arvioi kalatalousbiologi Richard Hudd Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Merenkurkun tutkimusasemalta.
Made on pohjakala, ja veden heikkeneminen alkaa pohjan vesikerroksista. Niinpä made on Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Eero Hakalan mukaan ensimmäinen, joka kärsii hapen puutteesta.
Tästä talvesta ennustetaan muutenkin poikkeuksellisen heikkoa matikkavuotta, sillä nyt pyyntikelpoisten kalojen syntymän aikaan keväällä 1997 vedet olivat erittäin happamia. Pohjanmaan vedet ovat luonnostaan happamia. Happamuutta ovat lisänneet metsien ja soiden ojitukset sekä maanviljely.
Etenkin mateen poikanen on herkkä veden laadulle lopputalvella ja alkukeväällä. Made kutee sydäntalvella ja poikaset kuorituvat keväällä. Kuoriutumisen jälkeiset pari viikkoa ratkaisevat poikasen selviytymisen. Jos se osuu yksiin tulvien ja niiden myötä happamuuspiikin kanssa, koko poikastuotanto voi tuhoutua.
"Matikka on ranttu sen suhteen, millainen pohja vesistössä on. Kutupohjien liettyminen on yksi syy mateen vähenemiseen. Järvissä mäti saattaa hautautua hienojakoiseen muraan ja poikaset tukehtuvat. Made kutee matalaan veteen, ja veden säännöstely saattaa johtaa poikasten menetyksen", Hakala luettelee.
Kutupaikkojen kunnostus ei riitä
Vielä 1930- ja 1940 -luvuilla made oli yksi tärkeimmästä ruokakaloista. Sitä pyydettiin samoja määriä kuin silakkaa. Nyt madetta nostetaan vain noin miljoonaa kiloa vuodessa, kun silakan pyynti ylittää 80 miljoonaa kiloa.
"Kalastuskuntien toimintakertomuksissa on järkiään mainintoja, että kanta on heikko, välttävä tai heikentynyt", Hakala kertoo.
Madekannan palauttaminen entisajan loistoon ei käy käden käänteessä. Hakalan mukaan pelkkä kutupaikkojen kunnostus, mitä vesistöissä on jonkin verran tehty, on vain ensiapua. Valuma-alueelle pitäisi tehdä samaan aikaan muutostöitä, jota estäisivät vesien pilaantumisen..
"Pohjois-Karjalassa on pari metsäteollisuuden pilaamaa järveä koemielessä puhdistettu pohjanuotalla. Nuottaa vetämällä pohjalle laskeutunut sedimentti on saatu liikkeelle ja kutualueet puhtaaksi. Se on toiminut siialle ja muikulle. Ei ole kaukaa johdateltavissa etteikö se toimisi matikallekin", Hakala sanoo.
KATSO VIDEO, MITEN MADE NYLJETÄÄN
