Viime talven poikkeuksellisen huono happitilanne ei aiheuttanut niin rajuja kalastomuutoksia kuin epäiltiin. Vaikka kuolleita kaloja löytyi paikoin paljon, merkittävä osa kalastosta säilyi hengissä.
Mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun näkee pitemmän lämpimän jakson myötä. Hajuhaitoista ei ole kuitenkaan ainakaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle nyt tullut tietoja.
Kalakuolemista tuli talven aikana tietoja muun muassa Utajärveltä, Temmekseltä, Kuivaniemeltä ja Kalajokilaaksosta.
"Niissäkin järvissä, joissa oli aika pahoja kalakuolemia, saaliit kevään kutupyynnissä olivat ihan normaalit", kertoi ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä.
Kalakuolemailmoituksia saatiin keväällä noin kymmenen kertaa normaalia enemmän. Kuolemat aiheutuivat poikkeuksellisista luonnonoloista.
"Samalle vuodelle sattuivat kuivuus ja pitkä talvi eli järvien jäätyminen aikaisin, mikä johti happikatoon."
Vesien sulamisen jälkeen kalajäte häipyi kuitenkin äkkiä. Kalajäte hajoaa luonnollista tietä, päivien aikana. Hajuhaitta menee yleensä nopeasti ohitse. Yrjänä ei usko, että uimakaudella hajuhaittoja kuolleista kaloista enää on.
Kesäaikana kaloja kuolee joukoittain hyvin harvoin.
"On hyvin poikkeuksellista, että happi loppuisi kesällä. Jos on oikein pitkiä hellekausia, silloin happi käy vähiin ja kaloja voi siihen kuolla."
Viime talven huono happitilanne ei enää heijastu ensi talvelle.
"Happivarastot uusiutuvat kesän aikana. Varsinkin isoissa järvissä vesivarastojen täyttyminen vaatisi runsaita sateita. Pienemmät järvet ovat varmaan jo täyttyneet. Ensi talvena voi tulla yhtä huono happitilanne kuin edellisenäkin tai sitten seuraava huono talvi voi tulla sadan vuoden päästä. Kyse on ihan sattumasta."