Kuiva kesä ja syksy sekä 2-3 viikkoa etuajassa tullut jääpeite ovat luoneet Pohjanmaan mataliin järviin olosuhteet, jotka väistämättä johtavat vakavaan happikatoon, mikäli talvi jatkuu normaalisti. Kalakuolemilta voi pelastaa vain poikkeuksellisen varhainen kevät tai todella lämmin sääjakso talvella.
"Näin huonoa tilannetta en muista aiemmin olleen. Tämän syksyn olosuhteissa on monta tekijää, jotka vaikeuttavat järvien happitilannetta", sanoo biologi Esa Ojutkangas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Kalajokilaakson osastolta.
Pohjois-Suomessa vesistöjen happikato on Pohjanmaan ongelma. Tasaisilla lakeuksilla järvet ovat matalia ja reheviä. Sen sijaan Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa tilanne on helpompi, koska useimmat järvet ovat karuja ja syviä.
Kuivan kesän ja syksyn jälkeen järvissä on liian vähän vettä. Esimerkiksi Pudasjärven vedenkorkeus on 56 senttimetriä alle pitkän ajan keskiarvon. Iijoen säännöstellyissä latvajärvissä vedenkorkeus alittaa keskiarvon jopa lähes 70 senttimetriä.
Myös Oulun läänin eteläosassa järvien vesimäärät ovat erittäin vähäiset. Kalajoen latvoilla Hautaperän säännöstelyaltaassa vedenkorkeus on noin kaksi metriä alle keskiarvon.
"Oulun ympäristössä happikadon vaara on muun muassa Utajärven Ahmas- ja Sanginjärvellä ja Kuivaniemen Oijärvellä. Haapaveden lintujärvet ovat sellaisia, että saattavat jäätyä pohjaan saakka. Pienempiä matalia järviä ja lampia on eri puolilla aluetta kymmenittäin", sanoo suunnittelija Jouni Näpänkangas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Kalajokilaakson alueella happikadon uhka on suurin Reisjärven matalissa ja säännöstellyissä järvissä, Hautaperän altaassa ja kymmenissä pienemmissä vesistöissä.
"Säännöstelyjärvien ja -altaiden heikko vesitilanne heijastuu suoraan myös jokiin. Hapettomassa tilassa järviveteen liukenee runsaasti ravinteita, ja ravinteikas vesi matkaa edelleen jokiin", biologi Ojutkangas huomauttaa.
Normaaleista syysmyrskyistä olisi ollut järvien happitilanteelle apua, sillä ne sekoittavat veteen happea ja alentavat pintaveden lämpötilaa. Myrskyjä ei tänä vuonna tullut.
Kriittisin aika
kevättalvella
Järvien happitilanteen säännöllinen seuranta aloitetaan joulu-tammikuussa. Happi on vähimmillään keväällä ennen jäiden sulamista.
"Meillä on kaksi ilmastuslaitetta, joita on tarkoitus käyttää Reisjärven järvissä. Laitteita tarvittaisiin tällaisina talvina huomattavasti enemmän", Ojutkangas kertoo.
Oulun ja Kuusamon kaupungeilla on omat ilmastuslaitteet, joilla ilmastetaan Pyykösjärveä, Kuivasjärveä ja Kuusamossa Toranginjärveä.
"Ilmastus on tekohengitystä, jolla ylläpidetään sentään jonkinlaista happitilaa vedessä. Menetelmän käyttö laajemmin edellyttää hyvää suunnittelua", Jouni Näpänkangas kertoo.
Muita keinoja happikadon estämiseen ei ole. Pahimmassa tilanteessa happi loppuu vedestä kokonaan, mistä seuraa kalojen joukkokuolema.
"Paras apu tilanteeseen olisi se, että nämä lumet sulaisivat kokonaan pois, jolloin vesistöihin valuisi hapekasta sulamisvettä. Siitä olisi iso apu, sillä jäisen maan aikaan kaikki sulamisvesi päätyy vesistöihin", Esa Ojutkangas sanoo.
Syyskutu saattoi
vaarantua
Alhainen vedenkorkeus ja varhainen jäätyminen ovat voineet aiheuttaa ongelmia kalojen syyskudulle myös syvemmissä vesistöissä.
"Kun vesi on alhaalla, rannat jäätyvät pitemmältä matkalta. Huoli on erittäin suuri varsinkin syyskutuisten kalojen osalta", Pyhäjärven kalastusalueen esimies Jaakko Haaraoja sanoo. Hän pelkää, että erityisesti siian kutu on kärsinyt poikkeusoloista.
"Pyhäjärveen on istutettu voimallisesti siikaa, jotta kanta palautuisi. Tällaisina vuosina tuntuu, että työ menee hukkaan."
Pyhäjärvi on säännöstelyjärvi, josta lasketaan vettä Pyhäjokeen lupaehtojen mukaisesti. Vettä pitää Pyhäjoessa virrata vähintään kolme kuutiota sekunnissa Haapaveden keskustan alapuolella olevassa mittauspisteessä.
"Säännöstely pitää nyt ottaa keskusteluun, sillä tällä menolla Pyhäjärven vedenkorkeus painuu alle kaikkien säännöstelyrajojen", Haaraoja toteaa.
Esa Ojutkangas on huolissaan myös jokien tilanteesta.
"Tavallisesti joet jäätyvät korkean veden aikaan, jolloin jäät jäävät ikään kuin roikkumaan kiinni rannoista, vaikka vesi talvella väheneekin. Nyt jäät tulivat matalan veden aikaan. Siitä saattaa tulla ongelmia esimerkiksi nahkiaisen poikastuotannolle."
Ympäristökeskus aikoo tehostaa vesistöjen happitilanteen seurantaa ja laajentaa sitä tavallista useampiin järviin.