Keväällä Itämeren pääaltaalle Pohjanmereltä työntynyt suolapulssi on siirtänyt edellään vanhaa hapetonta vettä Suomenlahdelle. Tämä näkyi Suomenlahden syväveden suhteellisen korkeana suolapitoisuutena merentutkimusalus Arandan tekemällä tutkimusmatkalla.
Suomenlahden avomerialueella oli laaja hapeton alue, aina Loviisan tasolle asti. Suomenlahden keskilinjan pohjoispuolella pohjat olivat kuitenkin hapellisia.
Suomenlahdella planktonyhteisö oli köyhä ja eläinplanktonyhteisö oli lämpimistä vesistä huolimatta vähäinen. Muilla tutkituilla merialueilla eläinplanktonia oli runsaasti.
- Onkin todennäköistä, että hapeton kieleke jatkuu yhtenäisenä pohjoiselta Itämereltä aina itäiselle Suomenlahdelle, koska Suomenlahden syvänne kulkee lähempänä Viroa. Varsinaisella Itämerellä suolapulssi taas näkyi happitilanteen parantumisena pohjanläheisessä vedessä, matkanjohtaja Eila Lahdes Merentutkimuslaitokselta sanoo.
