Vastasyntyneiden vauvojen vaikeaa hapenpuutostautia eli asfyksiaa aletaan hoitaa ensi vuoden alussa uudella menetelmällä Oysin lastentautien klinikalla.
Vauvojen ruumiinlämpö lasketaan teho-osastolla viilennyspatjan avulla 33-34 asteeseen useiden päivien ajaksi.
Viilennyshoidon tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta laajojen kansainvälisten tutkimusten mukaan se suojaa vauvoja vaikean hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta.
Harvinainen ja
vaarallinen sairaus
"Syntymäaikainen hapenpuute on harvinainen, mutta erittäin vaarallinen sairaus. Koko maassa sitä todetaan noin 50 vastasyntyneellä vuodessa. Suuri osa näistä lapsista kuolee tai vammautuu pysyvästi", lastenklinikan ylilääkäri, professori Mikko Hallman kertoo.
"Liitymme suureen hoitotutkimusketjuun, jonka kautta menetelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Ketjuun on lähdössä meidän lisäksemme Suomesta Husin lastenklinikka ", Hallman toteaa.
Viilennyshoito vähentää hapenpuutteeseen liittyvää elinikäisen vammautumisen tai kuoleman vaaraa kolmanneksella.
Hoito aloitetaan välittömästi syntymän jälkeen, kun lapsella on todettu taudille tyypilliset oireet ja muutokset aivojen sähköisessä toiminnassa.
Kun hoito tapahtuu tarkassa valvonnassa, haittavaikutukset ovat Hallmanin mukaan erittäin vähäiset.
Lämpötila ei saa
laskea liian alas
Hoidossa käytetään erikoisvalmisteista, termostaatilla varustettua patjaa, jonka viileystaso määräytyy lapsen iholla olevan lämmönmittauslaitteen avulla.
Mikko Hallmanin mukaan lämpötila ei saa laskea liian alas, koska se olisi vauvalle vaarallista. Patjat tulevat Saksasta.
Uuden menetelmän teho ja turvallisuus on osoitettu laajoissa, satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa on verrattu viilennyshoitoa asfyksian perinteiseen hoitoon ja seurattu lasten selviytymistä kahden vuoden ikään saakka.
Tutkittua tietoa on tähän mennessä kertynyt noin puolesta tuhannesta lapsesta, ja kaksi suurta tutkimusta on parhaillaan meneillään. Oulun ja Helsingin lastenklinikat ovat liittymässä niistä toiseen.
Vastasyntyneen hapenpuutostaudin syntyä ei tunneta tarkasti, mutta sen uskotaan johtuvan aivojen hapen ja energian saantia säätelevän mekanismin vauriosta. Viilennyshoito vaikuttaa edullisesti tähän mekanismiin ja auttaa solujen kykyä ottaa talteen energiaa.
Virvoittelua ja sydänhierontaa
"Hoitoa annetaan vain täysiaikaisina syntyneille vauvoille, sillä suurten keskostutkimusten mukaan hyvin pienillä keskosilla on syytä välttää voimakasta lämpötilan laskua syntymän jälkeen", professori Mikko Hallman sanoo.
"Vastasyntyneen hapenpuutteen hoitoa on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän, mutta nyt meneillään on useita tutkimuksia. Emme toistaiseksi tiedä, mihin viilennyshoito tulevaisuudessa vielä laajenee ja mitä uusia keinoja on tulossa", Hallman kertoo.
Uusia menetelmiä kehitetään myös sikiön hapenpuutteen havaitsemiseen. Sitä voidaan tutkia muun muassa ultraäänilaitteilla, sydänäänten mittauksella ja sikiöstä otetuilla verinäytteillä.
Vastasyntyneellä asfyksia todetaan taudille ominaisten oireiden perusteella sekä tutkimalla aivojen sähköistä toimintaa.
"Useat näistä vauvoista kouristelevat, ja siksi lähes kaikille annetaan kouristuslääkettä. Vastasyntynyttä virvoitellaan, ja siinä joudutaan usein avustamaan hengitystä. Vaikeassa taudissa avustetaan myös sydämen toimintaa sydänhieronnalla", Mikko Hallman kertoo.