Siikajoen kalakuolemat eivät enää juuri lisääntyneet tiistaina. Sateiden ja sulamisvesien tuoma happamuuspiikki on tappanut joessa kaloja ainakin 40 kilometrin matkalla. Viitteitä samanlaisista ongelmista on saatu nyt muiltakin joilta.
"Siikajoen väri alkaa olla taas terveen ruskea, tosin se on vieläkin hyvin hapanta eli pH on alle viiden koko joen matkalla. Kuolevia kaloja näkyy kuitenkin aikaisempaa vähemmän", kertoi tiistaina jokivartta kierrellyt biologi Jermi Tertsunen.
Vesi on happamoitunut uhkaavasti monissa joissa Pohjanmaan rannikolla. Muun muassa Pyhäjoen suulla sjaitsevalla kalanviljelylaitoksella on huomattu, että liian hapan vesi on aiheuttanut mätikuolemia.
"Vaarassa saattavat olla esimerkiksi Sanginjoen ja Temmesjoen kalat, jos sää jatkuu tällaisena. Sade- ja sulamisvesi ovat sellaisenaankin melko happamia, joten kalakuolemia voi sattua muuallakin kuin alunamailla. Normaali talvisää pakkasineen korjaisi tilanteen, joskin kalat toipuisivat paremmin lämpimässä vedessä."
Tertsunen arvelee, ettei kalakuolemista aiheudu virtaavassa vedessä suuria rehevöitymisongelmia. Siikajoella kalatuhojen lopullinen laajuus ei ole vielä tiedossa. Ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta sanoo, että etenkin särkikaloja tappanut happamuuspiikki näkyy todennäköisesti entistä pienempinä kalasaaliina ainakin vielä ensi kesänä, vaikka merestä nouseekin jokeen lisää kalaa.
"Kovilla ovat myös ravut ja pieneliöt. Tällaisessa äkillisessä tilanteessa ei ole paljon tehtävissä. Jokivarret on ojitettu tiuhaan ja syvään, jolloin alunamaat ovat paljastuneet. Pitkällä tähtäimellä apua voisi olla säätösalaojituksesta, jolloin pohjaveden korkeutta voitaisiin säännöstellä ja estää näin happamoitumishaitat."