Ylivieska Ajan henki on, että ilman koulutusta ei saa työtä. Hanttihommat, jotka ennen tarjosivat leivän kouluttamattomille, ovat hävinneet miltei tyystin. Suurin vaikeus löytää paikka työelämästä on niillä, jotka eivät saa käytyä edes peruskoulua.
"Viisi vuotta ja sitten vankilassa", maalailee tällaisen nuoren tulevaisuudenkuvaksi erityisnuorisotyöntekijä Kati Autio Ylivieskan seurakunnasta. Peruskoulun keskeyttäminen on liki varma tie syrjäytymiseen. Pitkä ja mutkikas on tie niilläkin, jotka saavat peruskoulutodistuksen, mutta eivät kouluttaudu pitemmälle.
Oulun seudun työvoimatoimiston johtaja Erkki Holma pitää peruskoulun keskeyttämistä ongelmana. "Se näkyy meillä. Kaikki he tulevat meidän asiakkaaksemme ja roikkuvat täällä aikansa. Heidän sijoittumisensa teettää työtä enemmän kuin ennen. Tapaukset ovat vaikeampia."
Ammatillinen koulutus jää usein kesken
Tilastojen valossa peruskoulun lopettaminen ei näytä hälyttävältä. Koko maassa koulun keskeyttää noin 70 nuorta vuodessa. Lisäksi reilulta 130:ltä jää saamatta peruskoulun päästötodistus. Sen sijaan ammatillisen jatkokoulutuksen keskeyttäneiden määrä on jo merkittävä.
Oulun läänissä 12 prosenttia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen osallistuneista heittää opinnot kesken. Oulun seutukunnassa luku on tätäkin suurempi - 16 prosenttia. 12 prosentista (1 500:sta), kaksi kolmesta (1 000), on lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mukaan negatiivisia keskeyttäjiä.
"He eivät jatka muissa oppilaitoksissa tai mene töihin, vaan jäävät työttömäksi ilman ammattitutkintotodistusta", Kokkonen sanoo ja arvioi heidän tulevaisuuden ennusteen heikoksi. Kun otetaan laskuihin mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelun keskeyttävät, Kokkonen laskee ikäluokasta lähes joka kymmenennen syrjäytyvän.
Rakenteissa
reivaamista
Opetusneuvosto Martti Apajalahti opetushallituksesta pitää keskeisenä syynä peruskoulun laiminlyöntiin kotioloja. On vanhempia, jotka eivät syystä tai toisesta pysty huolehtimaan lapsistaan. Usein tällaisen taakse saattaa kätkeytyä vakavia tekijöitä.
Kysymykseen, onko koulun rakenteissa jotain, joka johtaa syrjäytymisen, Apajalahti vastaa: "Tukitoimia on aika hyvin olemassa, mutta on joukko niitä, jotka eivät siltikään pääse eteenpäin. Niiden kohdalla kysymys on kovasta asiasta."
Kati Autio ei allekirjoita väitettä, että keskeyttämisen taustalla olisi pelkästään huono lähtökohta, kotiolot. "Yläaste ja jo ala-astekin ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne syrjäyttävät niitä, jotka eivät ole teoreettisesti lahjakkaita, vaan käytäntöpainotteisia."
Erkki Holma osoittaa koulujen suuntaan. "Peruskoulun opinto-ohjaajien ja kuraattorien pitää tarttua kiinni, ettei keskeyttämisiä pääse syntymään. Siinä vaiheessa pitää herätä ja luoda motivaatiota."
Avuksi asenne
ennen rahaa
Autio sanoo oppilashuollon parantuneen viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Hänen mielestään asioiden kuntoon saattaminen ei vaadi paljon rahaa, enemmänkin asennetta tarttua tapauksiin.
"Niitä, jotka ovat päässeet peruskoulun armosta läpi ja ammatilliseen koulutukseen, mutta keskeyttäneet sen, pyritään pitämään opintiellä. Ammattikoulussa ei tahdota millään antaa nuoren jättää koulua kesken, vaan on rakennettu portaat houkutella oppilas käytäntöpainotteisemmalla opetuksella takaisin."
Työvoimaviranomaisilla ei mitään tarjolla
Peruskoulun keskeyttäneet ovat järkiään hyvin nuoria - ikäluokkaa, jonka työelämään ja harjoitteluunkin pääsyä vaikeuttaa heidän suojelemisekseen tarkoitettu työsuojelulainsäädäntö.
"He tahtovat jäädä varttuneempien jalkoihin", Erkki Holma tokaisee.
Kun menneinä vuosikymmeniä koulun keskeyttäminen saattoi johtua monenlaisista syistä, Holma arvio motivaation katoamisen olevan nyt päällimmäisin ongelma. Tämä heijastuu myös nuorten kiinnostuksen puutteena työnhakua ja työntekoa kohtaan.
Työvoimaviranomaiset ovat aseettomia. "Meillä ei ole tarjota juuri mitään", Holma myöntää. Vähintä, mitä pitäisi tapahtua, että työvoimaviranomaiset voisivat auttaa, on koulutuksen - niin peruskoulun kuin ammattikoulutuksen - saattaminen loppuun.
Kouluttamattomille ja ammattitaidottomille ennen tarjotut sekatyöt ovat hävinneet työpaikoilta. Holma otaksuu muutaman vuoden poissaolon koulusta merkitsevän nuoren tilanteen vaikeutumista, ja "syrjäytyminen on taattu".
Viimeinen portti on toki olemassa. Se on aikuiskoulutus. "Jos muuten pääsee kuiville vesille", kuten Apajalahti huomauttaa.