Espoo Naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Hannu Saintula, 49, on ollut valmentajana jo kolmekymmentä vuotta. Silmät sirrillään hän kertoo rakastavansa työtään yhä hyvin paljon.
- En usko kuriin, uskon ihmiseen, Saintula sanoo.
Saintulan viimeisin onnistunut työnäyte tuli joulun alla. Tuolloin naisleijonat voitti ensimmäisen epävirallisen EM-sarjan finaalin, kun Ruotsi kaatui rangaistuslaukauksilla. Suomen aiemmin turnauksessa kohtaamat Saksa ja Venäjä olivat selkeästi Saintulan naisistoa heikompia.
Suomi taistelee maailman mittakaavassa pronssisijasta Ruotsin kanssa. USA ja Kanada ovat pohjoismaisia kilpakumppaneitaan vielä vähän edellä.
- Olen realisti. Jos meillä on viiden ottelun sarja Kanadaa vastaan, niin Kanada vie peleistä useimmat. Mutta yksittäisen pelin me voimme voittaa milloin tahansa. Jos voittopeli sattuu oikeaan saumaan, niin...
Saintula tietää tasan tarkkaan, että sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa on massaa mistä poimia jääkiekkoilevia naisia ja tyttöjä.
- USA:n kaukaloissa koluaa noin 100 000 naisjääkiekkoilijaa. Kanadassa heitä on 60 000 ja Ruotsissa 3 000-3 500. Suomessa pelaajien määrä on hitusen alle 3 000, Saintula kertoo.
Naisleijonien päätähtäin on huhtikuussa. Tuolloin Kanadan Winnipegissä järjestetään MM-kisat.
- Lähdemme matkaan 26. maaliskuuta ja pidämme Kanadassa teholeirin heti sinne saavuttuamme. Varsinaiset MM-kisat alkavat 3. huhtikuuta, Saintula selvittää.
Helmikuussa Saintula vie joukkonsa Ruotsiin, jossa kisataan samanlainen euroturnaus kuin mitä Suomessa oli. Ennen MM-matkaa Kanadaan jääkiekon naismaajoukkue leireilee vielä myös Vierumäen urheiluopistolla Heinolassa.
Yhteistyöllä vahvemmiksi
Saintula tekee työtään joukkueella, josta löytyy pelaajia sekä kotoisesta SM-sarjasta että myös ulkomaan kaukaloista. Päävalmentajan mielestä yhteistyö seuravalmentajien kanssa sujuu hyvin.
- Olemme seuravalmentajien kanssa tekemisissä aina ennen turnauksia ja heti niiden jälkeen. Olen kokenut, että seuravalmentajat pyrkivät aidosti auttamaan naisten maajoukkuetta, Saintula sanoo.
Myös kontaktit ulkomaille ovat kunnossa.
- Kyllä verkostoni jääkiekkomaailmassa on kattava ja vahva. Ei minun enää tarvitse esitellä itseäni kiekkopiireissä, Saintula sanoo kakistelematta.
Käsi, silmä, jalka...
Vaikka valmennuksella voidaan saada paljon aikaan yksittäisen pelaajan suhteen, niin lähtökohtaisesti pelaajalla on Saintulan mielestä oltava kohtuullisen paljon lahjakkuutta.
- Käsi, silmä, jalka... Ja niin on, että kiekon on toteltava pelaajaa, eihän touhusta muuten mitään tule.
Jääkiekon naismaajoukkue on nykyään kokonaisuudessaan jo hyvin urheilullinen ryhmä, pää toimii ja jalat liikkuvat.
- Ystäväni Janne Hänninen, suomalaispikaluistelijoiden vastuuvalmentaja, näytti pelaajillemme niin sanotusti jalasta pitäen sen, kuinka luistimilla on edettävä, Saintula selvittää.
- Kummolan Kale (Kalervo) on sanonut, että naisten jääkiekkomaajoukkue on nyt siinä vaiheessa kuin missä miesten jääkiekkomaajoukkue oli 1980-luvulla.
Valmentajan työ on myös vaativaa ja herkkää.
- Tuntosarvet on oltava. Valmentajan työssä tulee usein vastaan ihmissuhdeasioita. Parinkymmenen pelaajan joukossa ehtii olla yhtä ja toista yhdenkin kauden aikana. Olen naismaajoukkueessa se, joka valitsee kapteenit. Ja kapteeneilla, kuten myös joillakin muilla luottopelaajilla, on suuri vastuu, he hoitavat asioita pelaajistosta valmennuksen suuntaan ja päin vastoin, Saintula valottaa.
Ilosanomaa kaikkialle
Saintulan toteutuneena ajatuksena on ollut viedä naisjääkiekkoilun ilosanomaa kaikkialle Suomeen.
- On ollut tosi mielekästä ja mielenkiintoista vierailla eri puolilla Suomea. Olemme pelanneet maaotteluja aina Ahvenanmaalta Kuhmoon ja Vaasasta Kotkaan, Saintula toteaa.
- Ihan itärajan pinnassa sijaitseva Kuhmo oli yksi upeimmista kokemuksistamme. Jäähalli oli ääriään myöten täynnä, tuntui kuin koko Kuhmo olisi ollut paikalla.
Naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Hannu Saintula on lähes tyystin jääkiekon läpitunkema mies. Hän on paitsi naisleijonien luotsi, myös Espoon Kiekkoseuran urheilupäällikkö. (Kuva: Hannu Ranta)