Lapissa avattiin lauantaina kahdesta erillisestä matkailukeskuksia ympäröivästä reitistöstä muodostuva sauvakävelypuisto.
Pyhä-Luosto Nordic Fitness Sports Park koostuu viidestä helposta, kuudesta keskitasoisesta ja kahdesta vaativasta sauvakävelyreitistä, joiden yhteispituus on 98,8 kilometriä. Korkeuserot tuovat reiteille vaihtelevuutta. Osa soveltuu myös maastopyöräilyyn.
Pyhä-Luoston sauvakävelyreiteille pääsee sekä Pyhältä että Luostolta.
Pyhä-Luosto Matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Summanen kertoo, että tulevaisuudessa on tarkoitus aikaan saada tunturiverkostot yhdistävä kävelyreitti.
"Opasteilla varustetut reitit kulkevat pääosin hyväpohjaisilla latu-urilla, joten uutta ei ole tarvinnut rakentaa. Reittejä pitkin pääsee tutustumaan myös Pyhä-Luoston kansallispuiston luontoon."
Nordic Fitness Sports Park on Exel Sportin kehittämä liikuntapuistoidea.
Lapissa puistoja on Pyhä-Luoston lisäksi Ylläksellä ja Levillä. Rovaniemelle vastaava on tulossa. Etelä-Suomessa sauvakävelypuisto on Helsingissä ja Keuruulla.
"Sauvakävely on Suomessa syntynyt, ja siitä on tullut suosittu liikuntamuoto myös muualla Euroopassa. Suomessa Nordic Fitness Sport Park -alueista käytetään usein nimeä sauvakävelypuisto, mutta se ei anna riittävää kuvaa puiston kokonaisuudesta", Exel Sports Oy:n toimitusjohtaja Aki Karihtala kertoo. Hän on myös kansainvälisen sauvakävelyliiton (INWA) puheenjohtaja.
Puistoissa voi kesäisin turvallisesti harrastaa sauvakävelyn ohella sauvarullaluistelua ja maastopyöräilyä. Talvilajeja ovat hiihto ja lumikenkäily sauvojen kanssa.
Sauvakävely on Suomessa ollut hiihtäjien kesäharjoittelumuotona jo ainakin 1930-luvulta lähtien.
Varsinaisen läpimurron koko kansan lajiksi sauvakävely teki vuonna 1997, jolloin urheiluvälinevalmistaja Exel kehitti ja lanseerasi Nordic Walker -sauvan yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa.
Yhdistetyn maailmanmestari Hannu Manninen vakuuttaa, että sauvakävely sopii erinomaisesti myös miehille.
"Kun sauvat ovat lenkillä mukana, se tehostaa ylävartalon lihaksistoa sekä kehittää verenkiertoa ja hapenottokykyä. Siksi sauvakävely on jo aikojen alusta kuulunut varsinkin hiihtäjien lajiharjoitteluun", hän kertoo.
Manninen itse teki ensimmäiset sauvakävelylenkkinsä 1990-luvun alkupuolella. Nykyisin se kuuluu olennaisena osana hänen harjoitteluunsa.
"Sauvakävely on osa viikoittaista harjoitteluani. Normaalisti teen parin tunnin lenkkejä. joihin sisältyy myös loikkimista tai tehokkaampaa harjoittelua rinteessä. Rauhalliset lenkit kestävät noin kolme tuntia."