Aikoinaan oli liikkeellä kolme itäisen maan viisasta miestä.
Nyt Euroopan unionissa ryhtyy 12 henkilön suuruinen viisaiden ryhmä miettimään unionin tulevaisuutta.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sai tahtonsa läpi ryhmän asettamisesta, mutta sen mandaattia karsittiin.
Ryhmän kokoonpano on selvillä loppukesällä. Kaksivuotisen työnsä se aloittaa syksyllä. Silloin EU:n puheenjohtaja toimii Ranska. Tosin Sarkozy on esiintynyt jo siihen malliin, että moni voi luulla Ranskan tarttuvan EU:n nuijan varteen jo vuoden vaihteessa Portugalin jälkeen. Alkuvuodesta vetovastuun ottaa Slovenia.
Sillä on halu osoittaa, että puheenjohtajuuden antaminen sille ensimmäisenä vuonna 2004 unioniin liittyneistä uusista jäsenmaista oli oikea luottamuksen osoitus.
Slovenia on valmistautunut tehtäväänsä huolella. Neuvoja, vinkkejä ja kokemuksia on auliisti kyselty myös Suomelta. Sen sijaan Ruotsin tai Tanskan puolueen ei ole käännytty. Suomen tapaan Slovenia haluaa olla EU:n rakentava jäsen ja kiltti mallioppilas.
Balkanin pohjoisosassa Adrianmeren sopukassa sijaitseva ja noin Uudenmaan läänin kokoinen Slovenia voidaan monessa muussakin suhteessa rinnastaa hyvin Suomeen.
Molemmat maat sijaitsevat idän ja lännen rajalla. Kumpikin on kärsinyt suurten intressiajattelusta. Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet ovat hyvin samantapaiset. Molemmissa on paljon metsää ja vaihtelevat vuodenajat.
Kielellisiäkin yhtymäkohtia löytyy sikäli, että oman kielen merkitys on ollut niin Suomelle kuin Slovenialle tärkeä kansakunnan identiteetin kehittymisessä. Agricola ja hänen slovenialainen kollegansa olivat aikoinaan opiskelutovereita! Nyt suomalainen Ari-Pekka Nikkola valmentaa slovenialaisia mäkihyppääjiä.
Sekä Suomen että Slovenian taloudet ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, ja maataloudella on suuri aluepoliittinen merkitys. Tulo- ja varallisuuserot ovat kummassakin maassa suhteellisen pienet.
Myös Sloveniassa taloudellisesti heikoimmat alueet ovat koillisessa ja idässä, jossa naapurimaana on Unkari. Sloveniankin "Koillismaalla" työttömyys on pahinta.
Tosin sieltä on helpompi lähteä työn perään pääkaupunkiin Ljubljanaan astikin kuin Kainuun korvesta Helsinkiin. Matka ei ole yhtä pitkä ja työnantaja korvaa matkakuluja. Slovenian pääkaupunkiin tuleekin päivittäin töihin noin 250 0000 ihmistä eri puolilta maata.
Jatkossa uudella ja isolla aluehallinnon lakipaketilla aiotaan siirtää valtaa ja rahaa aluetasolle vuoden 2009 alusta. Kun ex-Jugoslavian aikana vahvistettiin keskuksia, Slovenia haluaa lakien voimalla vahvistaa alueita. Tavoite on Suomen tapaan saada koko maahan tasaisempi kehityksen malli. Suomen malliin maakuntien keskuksia halutaan vahvistaa rakentamalla niille omaa elinkeinoelämän profiilia alueen tietotaitoa hyödyntämällä.
Maan taloudesta tosin valtaosa pyörii yhä valtionjohtoisten yhtiöiden varassa. Slovenia on ollut yksityistämisessä varovainen. Suomi tiputtaa jatkuvasti valtionyhtiöiden omistusrajaa.
Jo EU-jäsenyyteen valmistautuessaan Slovenia valitsi Suomen "tutor-maakseen" aluepolitiikassa. Edellisen hallituksen alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselta haettiin neuvoja aluepolitiikan hoitamisesta. Torniossa asti käytiin hakemassa oppia siitä, miten kaksi rajakaupunkia voivat toimia yhteen. Slovenian ja Italian rajalla sijaitsee Novo-Gorica-Gorizia, jossa aseman toinen ovi aukeaa Sloveniaan ja toinen Italiaan. Nyt kaksoiskaupunki jo rakentaa yhteistä virastotaloa.
Kuntataloudessa Slovenia painii samojen ongelmien kanssa kuin Suomi. Maassa on liian paljon pieniä kuntia. Pienimmissä on vain 300 asukasta.
Slovenia oli entisen Jugoslavian osavaltioista taloudellisesti kehittynein.
Maan kehitys on edennyt nopeasti vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen. Slovenia liittyi Natoon maaliskuussa 2004 ja Euroopan unioniin saman vuoden toukokuussa.
Slovenian talous on kasvanut 4-5 prosentin vuosivauhdilla. Se täytti ensimmäisenä uusista jäsenistä euroalueen kriteerit. Euro otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.
Ensi perjantaina Slovenia liittyy kahdeksan muun uuden jäsenmaan kanssa Schengen-alueeseen. Silloin raja entiseen Jugoslavia-kumppaniin Kroatiaan muuttuu
EU:n ulkorajaksi. Raja-alueella pelätään työssäkäynnin vaikeutuvan molemmin puolin rajaa. Suhteita on kiristänyt myös rajan pinnassa oleva oleva ydinvoimala, jonka Slovenia ja Kroatia omistavat puoliksi.
EU-puheenjohtajuuteen Sloveniassa suhtaudutaan pelonsekaisella kunnioituksella. Eniten kuitenkin pelätään sitä, että Kosovossa tapahtuu jotain, joka kaatuu Slovenian syliin EU-puheenjohtajana.