Valtion Talvivaara-päätöksiä valmisteltiin salaisessa ympäristöministeriön työryhmässä, jossa ei pöytäkirjoja kirjoitettu. Sen jäsenille kerrottiin, että tietovuodoista joutuu rikosvastuuseen. Kokouksetkin pidettiin lukittujen ovien takana iltaisin, kun ministeriöiden käytävät olivat tyhjillään.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka oli Sotkamossa sijaitsevaa Talvivaaran kaivosta koskevassa valtion päätöksenteossa sisäpiiriläinen siitä asti, kun kaivoksen ongelmat alkoivat kaatua valtion niskoille.
Nyt hän on julkaissut kirjan Talvivaaran sisäpiirissä, jossa lukijan kannalta välillä piinallisen tarkasti kuvataan, mitä kokoushuoneiden suljettujen ovien takana tapahtui. Keskeistä aineistoa ovat Pokan omat muistiinpanot kokouksista, joista ei vuotojen pelossa virallisia pöytäkirjoja juuri kirjoiteltu.
Pokka nimeää kirjassaan valtavan määrän poliitikkoja ja vielä lukuisamman määrän virkamiehiä, joiden toimintaa hän kuvaa Talvivaara-käänteissä.
Pokan sankari on ympäristöministerinä vuotojupakan kuumimpaan aikaan toiminut Ville Niinistö (vihr.). Iso kipsisakka-altaan vuoto sattui marraskuussa 2012.
Kirjassa Niinistöä kutsutaan etunimellä. Niin kutsutaan monia muitakin Pokan kanssa läheisesti Talvivaara-sotkuja selvitelleitä virkamiehiä.
– Villen rohkeutta ympäristöministeriössä ihailtiin: uskaltaa puhua asiasta niin kuin ajattelee. Hän halusi panna huonosti asioitaan hoitaneen kaivoksen ja valvojaviranomaisen kuriin ihan itse, Pokka kirjoittaa.
Muut keskeiset Talvivaara-ministerit olivat kirjan mukaan elinkeinoministerit Jan Vapaavuori (kok.) ja Olli Rehn (kesk.) sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.). He jäävät Pokan kirjassa kuitenkin Niinistön varjoon. Täysin sivuraiteella on kaivoksen konkurssin jälkeisen toiminnan järjestämisen aikaan ympäristöministerinä toiminut Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Ensin telakka, sitten kaivos
Koko hallitus oli välillä täystyöllistetty Talvivaara-asioilla. Kaivos tuli neljän ympäristöministerin ja viiden elinkeinoministerin pöydille. Sen asioita käsiteltiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassakin ainakin 15 kertaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sysäsi ympäristöministeriön sivuraiteelle sen jälkeen, kun hän pääsi eroon Turun telakan pelastustoimista.
– Meistä ympäristöministeriössä on alkanut vaikuttaa siltä, että ministeri haluaa Talvivaarasta toisen sulan hattuunsa. Ensimmäisen hän sai Turun telakan pelastamisesta. Kaivoksen sulkeminen ei tunnu olevan Vapaavuorella ensisijainen vaihtoehto, Pokka kirjoittaa.
Vapaavuoren suoraviivaisesta toiminnasta Pokka ei anna mairittelevaa kuvaa.
– Vapaavuori kannusti julkisestikin poikkeusjuoksutuksiin, kun ei ollut purkuputkea. Ei kysytty (asian laillisuudesta) ympäristöministeriöltä, Pokka kirjoittaa.
Talousmiesten Sipilän ja Rehnin linja yllätti
Kun hallitus vaihtui ja Vapaavuori lähti Euroopan investointipankkiin johtajaksi, Talvivaara asiat tulivat elinkeinoministeri Olli Rehnin hoidettaviksi. Myös pääministeri Juha Sipilä oli kiinnostunut kaivoksen kohtalosta.
– Ennakoin, että tiukat talousmiehet, Sipilä ja Rehn, katselisivat Talvivaaran tilannetta puhtaasti talouslukujen valossa. Vaaka kallistuisi epäilemättä toiminnan lopettamisen puolelle, Pokka aprikoi TEM:ssä järjestetyssä uuden hallituksen ensimmäisessä Talvivaara-kokouksessa kesäkuussa 2015.
Kaivoksen altaissa oli tuolloin 10 miljoonaa kuutiota vettä, joiden poisjohtamista ei ollut saatu ratkaistua.
Muutama kuukausi sen jälkeen eli elokuussa 2015 Rehn kertoo, että valtionyhtiö Terrafame ostaa kaivostoiminnan konkurssipesältä.
Pokka oli pessimistinen valtionyhtiön onnistumisesta.
– TEM:ssä nähtävästi ajatellaan, että niin bisnes kuin Talvivaaran kaivoksen myyntikään eivät kuulu meille. Eivät kuulu, kunhan nyt ei annettaisi Talvivaaran ajelehtia valtion päivähoitoon, Pokka kirjoittaa kuultuaan Terrafame-kaupasta.
Talvivaarasta Terrafameen
Outokumpu Oy myi Talvivaaran kaivosoikeudet eurolla Talvivaara Projekti Oy:lle vuonna 2004.
Talvivaara Oy sai vuonna 2007 ympäristöluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Se listautui Lontoon pörssiin ja keräsi 310 miljoonaa euroa pääomaa. Kaivoksen tuotanto alkoi vuonna 2008.
Keväällä 2010 Talvivaaran kipsisakka-altaassa sattui ensimmäinen vuoto.
Marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013 Talvivaarassa sattui kaksi isoa kipsisakka-altaan vuotoa.
Tuotanto- ja ympäristöongelmien piinaama Talvivaara ajautui yrityssaneeraukseen marraskuussa 2013 ja vuoden kuluttua konkurssiin.
Terrafame Oy osti kaivostoiminnan konkurssipesältä vuonna 2015.