Oulu Toppilansaaren Hannalan huvila on saanut uuden perustuksen ja suuri osa seinistä sekä katon komean tornin tukirakenteista on uusittu. Vanhat mullat lattian alta on siirretty muualle, ja paikalle asetellaan paraikaa eristyslevyä ja soraa.
Laajalle tontille harkitaan kahta matalaa lisärakennusta, jotka noudattaisivat päärakennuksen ilmettä ja ikään kuin "ottaisivat päärakennuksen syleilyynsä".
Vuonna 2008 valmistuvaan huvilaan tulee sekä kahvila anniskeluoikeuksin että neuvottelutiloja yläkertaan.
Korjaukset aloitettiin
viime tipassa
"Oli kyllä viimeisiä hetkiä, kun alettiin korjata tätä. Ilman kunnostuksia torni olisi todennäköisesti romahtanut tänä vuonna", kertoo Oulun aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Ilpo Mäki viittoen tukirakenteisiin tornin alla.
Väite on helppo uskoa, kun vertaa kirkkaanvaaleina hohtavia uusia arinapalkkeja vanhoihin läpimätiin rakenteisiin. Notko, jossa eri suuntiin viettävät katonreunat kohtaavat, eli rontti, oli varsinkin lahonnut pahoin.
Mäki jakaa vuolaasti kiitosta rakennustöitä mestaroineelle Kari Pääaholle, jonka ratkaisuilla vuonna 1859 rakennettu huvila saadaan entisöityä mahdollisimman alkuperäisenlaiseksi. "Esimerkiksi nämä seinän uudennäköiset hirret ovat itseasiassa huvilan puretuista piharakennuksista entrattuja täysin käyttökelpoisia hirsiä. Nykyään ei enää tuollaista puuta saa."
Vanhojen hirsitalojen kunnostuksen ongelmana on se, että entisten aikain kookasta puuta ei löydä mistään, tai ainakin siitä saa pulittaa pitkän pennin. Piharakennusten hirsiä käyttämällä ratkaistaan myös toinen ongelma: samanikäisinä ne elävät samalla tavoin kuin muukin seinä.
Muun muassa Pietarin hotelli Astorian remonttia johtaneen Pääahon metodeihin kuuluu kaiken säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisenä. Tämä koskee myös työtapoja. Suuri osa talosta valmistuu vanhaa käsityöläisperinnettä noudattaen alkuperäisten kaltaisilla välineillä.
Mäen mukaan rakennuksen vahvin arvo lienee tornissa, jossa on japanilaisia vaikutteita. Torni uudistettaneen kalikka kerrallaan sen ollessa paikallaan katolla.
Talon arkkitehtuurista voi löytää myös piirteitä itävaltalaisista ja espanjalaisista vaikutteista. Esimerkiksi toisen julkisivun parvekkeen koristesahaukset eivät ole niitä perinteisimpiä suomalaisessa talonrakennuksessa.
Alkuperäiset tapetit saivat lähteä, mutta palaset on arkistoitu ja niistä on otettu jäljennökset, jotta myöhemmin seinille voidaan maalata vastaavat kuviot.
Tapettien alta paljastui iän vanhoja sanomalehtiä ja merimiesten päiväkirjojen sivuja, jotka on tarkoitus asettaa näytteille.