Suurvaltojen välinen proxy-sota on Syyriassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.
Niin sanotulla proxy-sodalla tarkoitetaan sotaa, jossa ulkopuoliset valtiot tukevat sodan vastakkaisia osapuolia.
– Voidaan ihan hyvin sanoa, että kokonaisuudessa on olemassa pitkittyneen konfliktin vaara, jossa Venäjä tukee [Bashar al-]Assadin hallintoa ja Yhdysvallat tukee niitä, jotka ovat Assadin hallitusta vastaan, Smith sanoo.
Jos Syyrian sota äityisi suurvaltojen väliseksi proxy-sodaksi, se tulisi heikentämään turvallisuustilannetta maailmanlaajuisesti, Smith toteaa.
– Se tulisi olemaan ensimmäinen suurvaltojen välinen proxy-sota sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
– Se on iso, iso asia, mutta ehkä pitää ottaa askel kerrallaan ja katsoa, mihin se kehittyy.
”Venäjällä ei haluta nähdä pitkittyvää sotaa”
Kansanedustaja, ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr.) totesi aiemmin Lännen Medialle, että Syyrian sodassa saatetaan nähdä pian samanlainen efekti kuin Vietnamin sodassa. Hän viittasi siihen, että tavallisten kansalaisten suurvaltaan kohdistama paine siviilien kokemasta väkivallasta kasvaa niin suureksi, että Venäjäkin huomaa sen.
Hanna Smith huomauttaa, että Venäjällä Syyriaa verrataan usein Afganistaniin.
– On ihan selkeä asia, että Venäjällä ei haluta nähdä pitkittyvää sotaa eikä sitä, että venäläisiä sotilaita alkaa kuolla [Syyriassa], Smith sanoo.
– Vielä ollaan joitakin askeleita poissa siitä, että Venäjä jumiutuisi Syyriaan samalla tavalla, kuin Neuvostoliitto jumiutui Afganistaniin, mutta se vaara on olemassa.
Suomi tuomitsi länsimaiden linjassa
Suomen valtionjohto tuomitsi tiistaina ”sotatoimien tarkoituksellisen kohdistamisen siviileihin ja siviilikohteisiin kuten sairaaloihin” Syyriassa. Valtioneuvosten tiedotteessa todettiin, että ”tilanne erityisesti Aleppossa on kestämätön ja kaupunkia uhkaa humanitaarinen katastrofi”.
Suomi vaati, että konfliktin osapuolten tulee sitoutua maanlaajuiseen tulitaukoon ja humanitaarisen avun perille saamiseen.
Smithin mukaan Suomen linja on täysin samanlainen, kuin kaikkien muiden länsimaiden linja Syyrian tapahtumien tuomitsemisessa.
– Tiedote kokonaisuudessaan keskittyy humanitääriseen ja siviilipuoleen vahvasti, jolloin se ei ota kantaa siihen, pitäisikö Venäjän olla Syyriassa lainkaan tai saako se tukea Syyrian joukkoja, hän sanoo.
Smithin mukaan kyse on diplomaattisesta käytännöstä välttää kritisoimasta asiaa siinä laajuudessa, ”kuin voisikin jossain kohdassa tehdä”, sillä kyseessä on Venäjä, joka käyttäytyy kuin suurvalta.
– Humanitäärinen katastrofi Aleppossa on oma kokonaisuutensa, jota voi oikein selkeästi kritisoida, hän sanoo.
