Hanna Sark­ki­nen haluaa estää häi­rit­se­vän ku­vaa­mi­sen oi­keu­de­käyn­neis­sä: "Tulisi käydä kes­kus­te­lua, missä menevät nor­maa­lin de­mo­kraat­ti­sen toi­min­nan rajat"

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen oikeudenkäynneissä tapahtuvaan häiritsevään kuvaamiseen.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen kysyy hallitukselta, miten se aikoo puuttua häiritsevään kuvaamiseen ja pidetäänkö lainsäädäntöä riittävänä toimintaan puuttumiseksi ja ihmisten suojelemiseksi häirinnältä.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen kysyy hallitukselta, miten se aikoo puuttua häiritsevään kuvaamiseen ja pidetäänkö lainsäädäntöä riittävänä toimintaan puuttumiseksi ja ihmisten suojelemiseksi häirinnältä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen oikeudenkäynneissä tapahtuvaan häiritsevään kuvaamiseen.

Sarkkinen kysyy oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, miten hallitus aikoo puuttua ilmiöön, jossa esimerkiksi oikeudenkäyntien asianosaisia ja muita henkilöitä ahdistellaan ja pyritään painostamaan kuvaamalla ja kuvattua materiaalia välittämällä. 

Lue myös: Käräjäsalissa häiriköivä voi saada tonnin sakot tai joutua säilöön – "Siihen on päädytty poikkeustapauksissa jos henkilö ei ole vielä kuulemiskunnossa"

– Julkisella paikalla kuvaaminen ja esimerkiksi mielenosoitusten tai oikeudenkäyntien raportointi on lähtökohtaisesti normaalia sananvapauden käyttämistä eikä tällaista toimintaa yleisesti tietenkään tule rajoittaa. Tulisi kuitenkin käydä keskustelua siitä, missä menevät normaalin demokraattisen toiminnan ja sananvapauden rajat, ja milloin toiminta muuttuu epäasialliseksi häirinnäksi, Sarkkinen sanoo tiedotteessa.

Sarkkinen huomauttaa, että nykyisellään on kriminalisoitu muun muassa vainoaminen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen. 

Oikeudenkäynnissä taas tuomari valvoo järjestystä, ja voi puuttua epäasialliseen toimintaan.

Sarkkisen mukaan on kuitenkin epäselvää, miten nykysääntely soveltuu esimerkiksi äärioikeistoa lähellä olevien tahojen ja valemedioiden internetissä välittämiin live-lähetyksiin.

– Nyt kun pohditaan, miten puuttua yleistyneeseen rikolliseen vihapuheeseen tai maalittamiseen, myös tätä niihin kiinteästi liittyvää ilmiötä kannattaisi tarkastella. Ja vaikka laki tarjoaisi jo nykyisin riittävät välineet puuttua epäasialliseen toimintaan, viranomaisten pitää tuntea ilmiöt ja osata soveltaa sääntelyä, Sarkkinen pohtii.

30.10. kello 18.50: Uutisen kommentointi on päättynyt.

Ilmoita asiavirheestä