Pitäkää varanne, suomalaiset. Hanna Pakarinen lupaa järjestää euroviisufinaalissa yllätyksen, joka takaa puhuttavaa, oli hänen sijoituksensa mikä tahansa. Pakarisen yllätyksen on tarkoitus vetää vertoja Viktor Klimenkon smokin tummansinisille kiiltopimpuloillle. Nuo mauttomiksi haukutut pimpulat nimittäin peittivät vuoden 1965 raivoisassa euroviisukeskustelussa melkein unohduksiin sen, että Klimenko oli saanut kisoissa nolla pistettä.
-- Myö tehään jotain sellaista siellä, mikä kyllä aiheuttaa jonkun keskustelun, et miun pisteillä ei oo mitään merkitystä, Pakarinen lupaa.
-- Miulla on sellainen aavistus, että siellä tapahtuu jotain sellaista, joka saa ihmiset joko järkyttymään tai ihastumaan. Ja tuon yllätyksen on suunnitellut Pakarinen itse. -- Pointti on kokonaan siinä, että mie tunnen itseni ja kaikki mitä tapahtuu pitää lähteä miusta itsestään.
-- Silloin kun show on sellainen kuin mitä mie ite haluan, miun ei ite tarvitse hävetä, kävi miten kävi. Voi ainakin sanoa, että on antanut panostuksen eikä tarvitse jossitella.
Pakarisen koreografiat, lavashow, puku ja kampaus on kaikki jo mietitty valmiiksi. Niistä ei vielä tiedetä muuta kuin se, että Pakarisen stylisti on hänen hyvän ystävänsä, Idols-juontaja Ellen Jokikunnaksen sisko Ida Jokikunnas.
"Ihan kuin ylensyönyt"
Valinta Suomen euroviisuedustajaksi on merkinnyt Pakarisille ennennäkemätöntä haastattelupyyntöjen tulvaa.
-- Mie tein laskutoimituksen vähän aikaa sitten, kun mie ihmettelin kun alkoi väsyttää niin kovin, et ihan kuin olis ylensyönyt. Otin kalenterin käteen ja laskin ja silloin oli tehty sata. Ja sen jälkeen on ollut kolmisenkymmentä, Pakarinen laskee.
-- Jos olisin saanut aikataulut jo etukäteen helmikuussa ja tiennyt mitä tulen tekemään, olisin tullut hulluksi.
Pakarinen vertaa euroviisuihin osallistumista Suomen edustamiseen urheilukilpailuissa. Valmentautumisessa on takana herkistelyvaihe.
-- Nyt on ollut rauhoittumisjakso, psyykkaaminen päällä. Nyt annoin päälleni luvan ottaa sen ajatuksen, että on tulossa euroviisut ja olen menossa lavalle. Koreografiat ja puvut ja hiukset ja kaikki tämmöset asiat alkaa olla valmiina, niin nyt voin alkaa jännittää sitä esitystä.
Päiväkohtaisen vireen ei pitäisi vaikuttaa liikaa, sillä Pakarinen uskoo onnistuvansa, kunhan vain salimiksaus on kohdallaan.
-- Se (kilpailukappale Leave me alone) on hirveen helppo laulaa. Enemmän jännittää, että se on hirveän matalaa laulua, että saadaanko se kuulumaan. Se on aina kun mie on niin matalalta mörisevä, mut ei se oo mikään ongelma. Bassot kovalle niin mörisee koko sali.
Entä ketä Pakarinen pitää pahimpana kilpailijanaan?
-- Itseäni ja väsymystä. Mie keskityn vain omaan suoritukseen enkä mieti muita. Pakarisen ura alkoi Idols-kisan voitosta kolme vuotta sitten. Hänen uransa toinen laulukilpailu voi hyvässä tapauksessa tuottaa töitä ulkomailla.
-- On mahollisuus näyttää itteään Euroopalle, et ei sitä pidä ruveta liikaa, kun koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Elämällä on ihmeellinen tapa heitellä vähän suuntaan ja toiseen. Lähinnä ajattelen, että tää on hauska juttu, tää on once in a lifetime -juttu päästä tollasiin kinkereihin esiintymään.