Hanna Hauru: "Fin­lan­dia-eh­dok­kuus on elämäni suurin saa­vu­tus" – seu­ra­sim­me kir­jai­li­jan val­mis­tau­tu­mis­ta pal­ki­se­mis­ti­lai­suu­teen

Oululaiskirjailija Hanna Hauru valmistautuu juhlapäiväänsä helsinkiläisessä hotellihuoneessa.

Kun selvisi, että Hanna Hauru on yksi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista, alkoi tapahtua: siitä lähtien mediapyöritystä on piisannut vähän liikaakin.
Kun selvisi, että Hanna Hauru on yksi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista, alkoi tapahtua: siitä lähtien mediapyöritystä on piisannut vähän liikaakin.
Kuva: Compic/Pekka Sipola

Oululaiskirjailija Hanna Hauru valmistautuu juhlapäiväänsä helsinkiläisessä hotellihuoneessa. Kahdeksan kirjaa julkaissut Hauru pääsi ensimmäistä kertaa Finlandia-ehdokkaaksi. Kirjailijauraa on takana jo 15 vuotta, joten Jääkansi-teoksesta tullut ehdokkuus tuntui erityisen makealta.

– Vaikka voittoa ei tullut, se ei ollut pettymys. Tiesin, että kirjani ei voita, koska tyylini on niin erilainen ja sitä voi olla vaikea ymmärtää. Ehdokkuus on ollut suurin saavutukseni kirjailijaurallani, Hauru sanoo.

Se häntä harmittaa, että oma kotikaupunki ei noteeraa paikallisia tekijöitä. Nyt viimeistään olisi aika, kun oululainen kirjallisuus nousi niin näyttävästi Finlandia-ehdokkaiden kautta esiin. Haurun ohella oululaisia ehdokkaita oli työpari Jenni Räinä ja Vesa Ranta tietokirjallisuuden puolelta Reunalla – Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä -teoksellaan. Heidän lisäkseen kaunokirjallisuuden Finlandiaa tavoitteli Oulusta Helsinkiin vuosi sitten muuttanut Miki Liukkonen O-romaanillaan.

– Aina kun joku menestyy, niin Oulussa ei varmasti anneta tunnustusta, Hauru sanoo ja sipaisee lisää ripsiväriä silmiinsä. Laittautuminen on jäänyt viime tippaan, sillä keskiviikkoaamun lentokone oli hieman myöhässä.

Lisähaastetta valmistautumiseen ovat tuoneet selkäongelmat. Sen vuoksi Hauru joutuu turvautumaan rollaattoriin, jonka hän viimeisteli asentamalla siihen punaisen, valkopilkullisen soittokellon.

Kun selvisi, että Hauru on yksi kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista, alkoi tapahtua: siitä lähtien mediapyöritystä on piisannut vähän liikaakin.

– Olo on kuin ravihevosella, kun meistä on laadittu voittokertoimia vedonlyönnissä.

Hanna Haurua on verrattu myös toistuvasti Timo K. Mukkaan ja Rosa Liksomiin.

– Hekin ovat kyllä pohjoisesta, mutta minulla on oma haurumainen tyyli. En halua, että minua verrataan heihin.

Ensimmäinen kovakantinen

Haurun kirjat ovat marginaalikirjallisuutta, mutta ehdokkuus on nostanut kirjan myyntiä ja saattaa vaikuttaa tulevienkin kirjojen myyntiin.

Hanna Hauru on tiiviin tyylin mestari – hänen uusimmassa kirjassaankin on vain 117 sivua.

Kirjailija sanoo kirjoittavansa kaksi tarkasti mietittyä lausetta siinä missä toinen kirjoittaa kaksi sivua. Kirjat ovat ohuita, joten ne on julkaistu pehmeäkantisina. Ehdokkuus toi tähän poikkeuksen, sillä Hauru sai Jääkansi-kirjastaan kovakantisen version.

– Jotenkin se tuntuu nyt enemmän kirjalta, hän sanoo.

Erityisen paljon Haurun mieltä on lämmittänyt ihmisiltä saamansa tsemppiviestit Finlandia-koitoksessa. Onnitteluja on tullut puolitutuiltakin.

Hiusten viimeistely saa jäädä Kansallisteatteriin, sillä Finlandia-tilaisuus alkaa pian. Kansallisteatterin aulassa odottavat muut pohjoisen ehdokkaat. Hekin tietävät jo, että voittoa ei tullut, mutta eivät näytä pettyneeltä. Palkitsemistilaisuuden jälkeen on tarkoitus suunnata jatkoille, sillä ehdokkuutta on syytä juhlia.