Yhteistyö puunhankinnassa koetaan yhä tarpeellisemmaksi puuteollisuusyritysten erikoistuessa omille aloilleen.
Kuusamolainen saha Lappipaneli Oy ja pudasjärveläinen hirsirakennusten valmistaja Kontiotuote Oy ryhtyivät jo parisen sitten vaihtamaan ostamiaan tukkieriä siten, että molemmat saavat nimenomaan omaan tuotantoonsa sopivan raaka-aineen: Lappipaneli pienet tukit ja Kontiotuote isot.
Kokemukset vaihdoista ovat olleet myönteisiä, minkä vuoksi puunhankintayhteistyötä päätettiin hiljattain laajentaa. Lappipaneli perusti Pudasjärvelle oman ostokonttorin, jonka toimesta kaupat tehdään isäntien kanssa niin, että puut voidaan laittaa matkaamaan leimikoilta suoraan omiin osoitteisiinsa.
"Sellainen bisnes ei enää toimi, että yksi yritys hyödyntää kaiken ostamansa puun itse. Yhteistyön kautta kukin voi keskittyä omaan tekemiseen. Se takaa paremmin myös sen, että raaka-ainetta saadaan tuotantoihin tarpeeksi", Lappipanelin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen sanoo.
Kustannustehokkuutta
Kontiotuotteelle yhteistyö Lappipanelin kanssa sopii hyvin siksikin, koska omaa osto-organisaatiota sillä ei ole. Lappipanelilla ostamisesta puolestaan on pitkä kokemus, joten asialla on nyt myös osaava kumppani.
"Ostajina molemmat ovat entistä kilpailukykyisempiä, kun jo kauppoja tehtäessä voidaan sopia, minne puut toimitetaan. Systeemillä saadaan toimintoihin lisää kustannustehokkuutta", toimitusjohtaja Jalo Poijula toteaa.
Syventyvä puunhankintayhteistyö vaatii yrityksiltä entistä tarkempaa kuljetusten suunnittelua, jotta puutavararekat eivät huristelisi Kuusamon ja Pudasjärven välillä tyhjinä.
Sitä olisi tarpeen tehdä yleisimminkin yritysten kannattavuuden kohentamiseksi.
"Nimenomaan Pohjois-Suomessa logistiikassa on paljon tekemistä, koska kaikilla toimijoilla on omat organisaationsa. Iso säästön paikka myös kuljetusyhteistyön kehittämisessä vielä on, ja varmaan se tuleekin ajankohtaiseksi tulevaisuudessa", Pekka Tuovinen miettii.
Kiristyvää kilpailua
Tuovisen ja Poijulan mielestä yhteistyö on tukkeja käyttäville yrityksille tarpeen myös siksi, että kilpailu raaka-ainemarkkinoilla on kiristynyt. Pohjois-Suomen valtionmetsien viimeaikaisten suojelupäätösten seurauksena puuta on haalittava entistä laajemmilta alueilta ja enemmän yksityismetsistä.
"Metsänsuojelu alkaa purra. Ei ole yritysten kasvulle oikein tilaa, puhumattakaan siitä, että alalle tulisi uusia toimijoita", Poijula pohtii.
Molemmat yritykset kaipaavat tuotantoonsa nimenomaan pohjoisen puuta, joka on tiukkasyisyytensä tuoman lujuuden ansiosta markkinavaltti niin hirsirakennuksille kuin saha- ja höylätavarallekin.
Pidemmällä tähtäimellä raaka-ainetta uskotaan kuitenkin riittävän, sillä sodanjälkeisille laajoille hakkuille nousseet metsät ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet kohisten, kuten termi kuuluu. Paljon metsiä lasketaan tulevan päätehakkuuikään jo 10-15 vuoden päästä.