Kiiminkiläinen Sirkka Ikonen iloitsee, että tämä talvi on ollut aivan erinomainen hankikelien kannalta. Hiihdon kestävä hanki tuli jo tammikuussa, ja kelit ovat vain parantuneet.
Sesonki on nyt parhaimmillaan. Lunta riittää kaikkialla, ja hanki kantaa hiihtäjän joka päivä, kävelijänkin lähes koko päivän pakkasöiden jälkeen.
Sirkka ja Olavi Ikonen tunnustavat olevansa himohankihiihtäjiä. He ryntäävät selkosille aina kun pystyvät. Maastossa he hiihtävät koko päivän, ja usein mukavina kevätöinä he yöpyvät kuusen juurella nuotion ääressä. Harrastus on kestänyt 30 vuotta.
"Usein me hiihdämme hangilla näilläkin alueilla toukokuulle saakka. Lähdemme Kiiminkijoen ja Iijoen väliseen maastoon, jossa on kylliksi soita ja aukeita. Omat lempipaikat oppii nopeasti. Mieliimme on kehittynyt kartta, jonka mukaan suunnistamme", Sirkka Ikonen kertoo.
Hän suosittaa oululaisille, että he ajaisivat autolla Kuusamontietä Hirvisuolle ja lähtisivät siitä suksille. Soita riittää silmän kantamattomiin.
Helposti syvälle luontoon
Ikoset sanovat, että hankihiihdossa kiehtoo helppous päästä kauas ja syvälle luontoon.
Hiihtäjä on täysin vapaa kulkemaan. Juuri nyt on paras aika seurata teerien ja metsojen soidinta sekä kuunnella pöllöjen huhuilua. Metsään menevä voi nähdä jäniksiä, hirviä, poroja, riekkoja ja mitä moninaisimpien eläinten jälkiä.
Jo huhtikuussa saattaa törmätä kallioilla päivää paistatteleviin kyykäärmeisiin.
"Keväinen ilma on tähän aikaan aivan upea, kun aurinko paistaa ja lämmin tuuli puhaltaa. Ainoa ääni on tuulen humina. Ihminen on täysin yksin ajatustensa kanssa. Jos jonkun ihmisen sattuu erämaassa kohtaamaan, hän on samanlainen hullu", Sirkka Ikonen hehkuttaa.
Säteily
myös jäädyttää
Niin iloinen asia kuin aurinkoinen keväthanki onkin, suomalainen ei ole suomalainen, jos hän ei latista sitä tylsäksi faktaksi.
Kestävä hanki syntyy siis kaikessa yksinkertaisuudessaan auringosta, joka lämmittää lumen pintakerroksen nuoskaksi eli nolla-asteiseksi lumeksi. Yleensä lämpiävä kerros on 5 -10 senttiä.
Auringon laskiessa lumen pinta alkaa jäähtyä. Ilmatieteen laitoksen meteorologi, Alberto Blanco-Sequeiros Rovaniemeltä sanoo, että lämmön säteily hangesta ylöspäin alkaa jäädyttää lunta kovaksi.
Pilvisellä säällä säteily alkaa aikaisemmin ja on siis tehokkaampaa, mutta toisaalta pilvisenä päivänä lämpiäminenkään ei ole ollut yhtä nopeaa kuin aurinkoisella.
Sequeiros arvioi hankikelien haarukaksi Pohjois-Suomessa helmi-huhtikuun. Hanget voivat tulla hyvinkin aikaisin, jos tammi- tai helmikuussa sää käy riittävän lämpimänä.
Parhaat hanget ovat joskus runsaslumisina talvina vasta huhtikuun puolella, jos yöpakkasia riittää.
Kun pakkanen laskee -15 asteen tienoille, pinta ei helposti pehmene kovallakaan päivänpaisteella.
Hankikantoa esiintyy eri puolilla Suomea eri aikoina. Etelä-Suomessa säät ovat periaatteessa suotuisat aikaisin, mutta usein lumi loppuu siellä ennen kuin kunnon hankikelit pääsevät alkamaan.
Myös Perämeren rannikkoa vaivaa usein vähälumisuus. Vähän idempänä Koillismaalla lunta riittää yleensä pitkälle huhtikuulle.
Myös Lapissa lumitilanne ja säät suosivat hankikelejä pitkälle kevääseen.
Kantaa
hevoset ja hirvet
Ennen sanottiin hankienkin olleen paremmat kuin nykyisin. Blanco-Sequeiroksen mukaan miesmuisti on vain pari vuotta, jona aikana on ollut tavallista vähälumisempia talvia.
Vuosien 1997 - 98 runsaat lumet ja hanget ovat ehtineet unohtua.
"50 vuotta sitten suurin osa ihmisistä asui maalla ja oli hankien kanssa tekemisissä koko ajan keväisin. Nykyisin suurin osa asuu kaupungeissa eivätkä monet käy lumilla koko talvena", hän rinnastaa.
Sirkka Ikonen sanoo, että yhtenäkään keväänä ei ole jäänyt pääsemättä hangille.
Hän on miehensä kanssa hieman eri mieltä siitä, oliko heidän lapsuudessaan kovemmat hanget kuin nykyään.
Olavi muistelee, että aikanaan hangella saattoi ajaa jopa hevospelillä.
"Ovathan hirvet kulkeneet hangella tänäkin keväänä. Nyt ei enää mennä hevosilla metsiin", Sirkka Ikonen vastustaa.