Uusi oikeusministeri, sosiaalidemokraatteihin lukeutuva Leena Luhtanen on päättänyt jatkaa hedelmöityshoitolain valmisteluja edeltäjänsä Johannes Koskisen kiistanalaisten linjausten pohjalta. Eduskunta voi näin ollen odottaa saavansa ennen pitkää uudelleen käsiteltäväkseen tunteita kuumentavan lakiesityksen.
Koskisen johdolla valmisteltu lakiesitys oli jo kertaalleen eduskunnan käsittelyssä 2002, mutta se vedettiin pois, koska hallitus ei hyväksynyt eduskunnassa siihen tehtyä muutosta. Lakivaliokunta olisi halunnut rajata hedelmöityshoidon piiristä pois naisparit tai yksinäiset naiset. Jo nyt voi ennakoida, että samasta asiasta nousee meteli, kun lakiesitys tulee aikanaan uudelleen eduskuntaan. Itse asiassa monien tunteet käyvät jo nyt kuumina.
Hedelmöityshoitolaissa liikutaan elämän suurten kysymysten äärillä, ja jos hedelmöityshoito sallitaan yksinäisille ja yhdessä eläville naisille, se on selvä signaali: yhteiskunta haluaa korostaa enemmän naisen oikeutta hankkia lapsia kuin lapsen oikeutta molempiin vanhempiin, vaikka normaali parisuhde sekä siihen liittyvät perheen sisäiset roolimallit ovat lapsen kehityksen kannalta luontevampi kasvuympäristö ja parempi vaihtoehto.
Yhteiskunta rohkaisee niin ikään muodostamaan "uusperheitä" samaa sukupuolta olevien välillä, eikä sillekään voi taputtaa käsiä. Maailma kuitenkin muuttuu, eikä parisuhteita voi säädellä laeilla.
Vaikka Luhtanen on kantansa määritellyt, lailla ei ole tulenpalavaa hoppua. On parempi antaa ihmisille aikaa pohtia asiaa kaikessa rauhassa kuin kiirehtiä laatimaan laki, joka koetaan vieraaksi, ehkä jopa vastenmieliseksi. Lakia on valmisteltu pitkään, eikä lisäviivästymä maata kaada semminkin, kun hedelmöityshoito on jo nyt mahdollista yksityisillä klinikoilla naisille aviosäätyyn katsomatta.
Avainkohta on, missä oloissa hedelmöityshoito sallitaan naisille avioliiton ulkopuolella. Ehtojen pitää olla tiukat, jotta vältytään hetken huumassa tehdyt päätökset. Lääkärin pitää aina tehdä päätös. Se on vähimmäisehto. Lisäehdoksi voi vielä laittaa sen, että naispari tai yksinäinen nainen maksavat aina itse hedelmöityshoidon. Sekin pakottaisi miettimään asiaa perin pohjin.
Lapselle pitää varata oikeus saada aikuisena tieto biologisesta isästään. Asia oli kuitenkin kunnossa jo edellisessä lakiesityksessä.
paakirjoitus@kaleva.fi