Rovaniemen hovioikeus ei ole muuttanut hanhia Lapin luontoon vapauttaneen mieskolmikon saamia rikostuomioita.
Vuosina 1936, 1937 ja 1964 syntyneet miehet päästivät heinäkuussa 2009 Karesuvannossa Muoniojokivarren luontoon hanhitarhassa kasvatetut kaksi valkoposkihanhipariskuntaa, kolme valkoposkihanhen poikasta ja kolme kiljuhanhen poikasta.
Lapin käräjäoikeus katsoi kesäkuussa 2011, että miehet syyllistyivät teollaan luonnonsuojelurikkomuksiin. Vuonna 1936 syntynyt mies sai 760 euron sakot, kaksi muuta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.
Käräjäoikeuden mukaan valkoposkihanhea tulee pitää vierasperäisenä lajina Enontekiöllä, sillä valkoposkihanhia ei esiinny luontaisesti Luoteis-Lapissa. Käräjäoikeuden mielestä niitä ei olisi saanut päästää luontoon, sillä siitä voisi seurata pysyvän valkoposkihanhikannan syntyminen alueella.
Se totesi, että myös tarhassa kasvaneet kiljuhanhet ovat vierasperäinen laji, jota sitäkään ei olisi saanut päästää luontoon. Käräjäoikeuden mukaan hanhitarhassa kasvatetuilla kiljuhanhilla on eri geneettinen kanta kuin äärimmäisen uhanalaisella luonnon omalla kiljuhanhikannalla. Se totesi, että miesten olisi pitänyt pitää menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena sitä, että kiljuhanhet risteävät alkuperäisen, puhtaan kiljuhanhikannan kanssa.
Kahden syytetyn osalta käräjäoikeus katsoi, että heillä oli sinänsä hyvät aikomukset. Tämän vuoksi se jätti heidät rangaistukseen tuomitsematta. Kolmannen miehen osalta oikeus totesi, että hänen on korkean alaan liittyvän koulutuksensa ja kokemuksensa sekä laajan tietomäärän vuoksi tullut ymmärtää seuraamukset, joita lintujen vapaaksi päästämisestä voi seurata. Tästä syystä se katsoi, että häntä pitää rangaista sakolla.
Viranomaiset vastustivat istutuksia
Miehet valittivat ratkaisusta hovioikeuteen vaatien muun muassa rikostuomioidensa hylkäämistä. He väittivät tähdänneensä menettelyllään luonnonsuojelulaissa määriteltyjen tavoitteiden mukaiseen Lapin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja kiljuhanhen palauttamiseen takaisin Lapin luontoon pesimälintuna.
Syyttäjä puolestaan vaati koko kolmikolle sakkorangaistuksia. Lisäksi hän halusi, että vuonna 1936 syntyneen miehen saamaa sakkoa korotettaisiin. Hänen mukaansa tuomitut tekivät rikokset tahallaan tietäen, että viranomaiset vastustavat hanhi-istutuksia.
Hovioikeus ei nähnyt syytä muuttaa käräjäoikeuden tekemiä ratkaisuja. Se totesi, ettei ole olemassa sääntöä, jonka nojalla luonnonsuojelulaissa olevaan kieltoon päästää vierasperäinen laji luontoon voitaisiin myöntää poikkeus.