Viime kesänä Lappiin tehdyistä kiljuhanhi-istutuksista poikinut tutkintapyyntö on edennyt syyteharkintaan. Enontekiöllä päästettiin 17. heinäkuuta vapaaksi neljä rengastettua kiljuhanhea.
Lapin ympäristökeskus teki istutuksista tutkintapyynnön poliisille. Asiaa on tutkittu luonnonsuojelurikkomuksena, josta voidaan tuomita sakkoihin.
Käsivarren kihlakunnansyyttäjän, nimismies Ossi Hyvösen mukaan linnut olivat peräisin Hämeenkoskella sijaitsevalta kiljuhanhitarhalta. Teosta epäiltynä on kuulusteltu yhtä miestä.
Istutuksen taustalla on lajin uhanalaisuus. Kiljuhanhikantaa yritettiin vahvistaa istutuksilla, mutta ne päätettiin lopettaa vuonna 1998.
Syynä oli muun muassa tarhattujen kiljuhanhien geneettinen epäpuhtaus.
Syyttäjä Hyvösen mukaan asiasta on esitetty erilaisia näkökohtia.
"Ympäristökeskus on sitä mieltä, että se täyttäisi luonnonsuojelurikoksen tunnusmerkit. Toiselta puolen on yhden professorin lausunto, että näin voi menetellä", Hyvönen kertoo.
Hämeenkosken kiljuhanhitarhan kanssa kiinteässä yhteistyössä on viime vuosien aikana toiminut Kiljuhanhen Ystävät ry.
Yhdistyksen väistynyt puheenjohtaja Lauri Kahanpää kertoo, että kiljuhanhet istutettiin tieteellisessä, ei rikollisessa mielessä.
"Tässä on ilmeisesti tapahtunut aiheeton rikosilmoitus ja odotamme yhdistyksessä vapauttavaa päätöstä."
Kahanpään mukaan viime kesänä istutetut kiljuhanhet tutkittiin, eikä niissä havaittu geneettistä epäpuhtautta. Hän pitää viime kesään kokeilua tieteellisenä menestyksenä.
Yksi selvisi
Hollantiin
"Yksi linnuista on havaittu Hollannissa, missä niiden pitäisikin talvehtia. Se osoittaa, että tämä ruotsalaisten kehittämä istutusjärjestelmä toimii myös Suomessa", Kahanpää sanoo.
Euroopan alkuperäisten kiljuhanhien talvehtimispaikasta ei ole täyttä varmuutta, mutta tuoreimpia havaintoja on tehty Irakissa ja Iranissa. Hollantiin kiljuhanhia on muuttanut talvehtimaan lähinnä valkoposkihanhien mukana.
"Ruotsissa käytetyn ja nyt Suomessa kokeillun menetelmän avulla istutetut poikaset voidaan opettaa muuttamaan länteen, jossa niitä ei ammuta", Lauri Kahanpää sanoo.
"Temppu onnistuu siten, että Hollantiin muuttavan valkoposkihanhen pesään laitetaan tarhatun kiljuhanhen munia", Kahanpää kertoo.
Suomessa on aikaisemmin yritetty kiljuhanhen istuttamista ilman muuttoreitin korjailua, mutta se ei onnistunut. Kiljuhanhen pelastamisesta on keskusteltu vuoden 1998 istutusten lopettamispäätöksestä lähtien.
Joninlaista sovinnon
henkeä ilmassa
Maailman luonnonsäätiön Suomen kiljuhanhityöryhmän mielipide on ollut, että istutuksia ei voida jatkaa nykyisellä tarhakannalla. Yhdestäkään tarhalinnusta ei näet voida sanoa, kuinka paljon se kantaa tundrahanhen perimää geeneissään.
Kiljuhanhen Ystävät ry:n mielestä testissä puhtaiksi todetut linnut ovat parhaita saatavissa olevia istukkaita.
Kahanpään mukaan osapuolten mielipiteet ovat lähentyneet toisiaan. Ne järjestivät yhdessä Lammilla huhtikuun alussa kansainvälisen ja kansallisen kiljuhanhikonferenssin.
"Jonkinlaista sovinnon ja yhteistoiminnan henkeä on ilmassa tästä ikävästä oikeusprosessista huolimatta", Lauri Kahanpää sanoo.
Euroopan unioni on parhaillaan tekemässä kiljuhanhensuojelusuunnitelmaa, jonka pitäisi valmistua vielä tämän vuoden loppuun mennessä.