Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin kuuluva Svenska Handelsbanken etenee vastakarvaan. Kun muut pankit rationalisoivat ja sulkevat konttoreitaan, pohjoismaiden kansainvälisin pankki miettii niiden perustamista ainakin Suomessa.
"Jos kysyntää löytyy ja kun siltä myös näyttää, perustamme Ouluun toisenkin pankkikonttorin", Handelsbankenin Suomen johtaja Petri Hatakka kertoo.
Oulun osalta aikataulu on vielä sen verran avoin, ettei uusi konttori välttämättä kuuluu ensi vuonna pankin Suomeen aikomien neljän uuden konttorin joukkoon.
Handelsbanken etenee vastakarvaan myös henkilöstöpolitiikassaan: saneerauksia ei monien muiden yritysten tavoin suunnitella. Päin vastoin. Kuten muissakin toimintamaissa, Suomessa työskentelevillä 603 pankkilaisella on henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa pysyvyyteen.
"Pankissa jokainen työntekijä on pienyrittäjän asemassa. Annamme hänelle keinot menestymiseen ja palkitsemme häntä sitten siitä", Hatakka luonnehtii.
Toimitusjohtaja Petri Hatakka tarkoittaa palkitsemiskeinolla ulkopuolisten avokätiseksi kadehtimaa pankin henkilöstörahastoa, Oktogonen-eläkerahastoa. Rahasto on sen verran karttuisa, että parhaimmillaan se tekee pankin palveluksesta eläkkeelle lähtevistä jo miljonäärejä ainakin kruunuissa laskien.
Kulu-tuotto-suhde
tärkein mittari
Handelsbankenin vastavirran syy on yksinkertainen. Pankin parisenkymmentä vuotta sitten kokemasta rahoituskriisistä opittiin kantapään kautta, että vain kannattava toiminta on pitkäjänteistä.
Kannattavuutta on sen jälkeen vaalittu tunnon tarkasti mittaamalla jokaisen yksittäisen konttorin, kuten Juha Wilbergin johtaman Handelsbankenin Oulun konttorin kulu-tuotto-suhdetta.
Samoin mittarein seurataan Suomea ja kymmentä muuta maapankkia ja mitataan maittain paljonko sijoitetulle pääomalle pystytään keräämään tuottoa. "Mittari on yksinkertainen ja toimii joka puolella", Petri Hatakka kertoo.
Pankin omaksuma toimintapolitiikka suo laajat vapaudet kullekin paikalliselle konttorille. Esimerkiksi Juha Willberg päättää Oulussa itse henkilökunnastaan, kustannuksistaan ja toimintatavastaan, Hatakka valottaa. Pankin Suomen johtajan mukaan "ylhäältä yksittäiselle konttorin johtajalle annetaan vain kaksi ehdotonta tavoitetta: kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys".
Tulovirran tuo vain tyytyväinen asiakas. Ja jokainen pankin työntekijä voi vaikuttaa omalta osaltaan pankin kuluihin, ja pääsee näin vaikuttamaan tulokseen. "Tällä tavalla varmistamme, että toimimme kilpailijoita tehokkaammin", Petri Hatakka avaa pankin strategiaa.
Handesbankenissa
tosi pullea eläketili
Pankin valitseman strategian kestävyydestä kertoo pankin henkilöstörahaston Oktogonen-eläkerahaston jatkuva karttuminen. Tähän saakka rahasto on karttunut jokaisena olemassaolonsa vuotena.
Rahastoa kartutetaan silloin, kun Svenska Handelsbanken yltää parempaan pääoman tuottoon kuin sen pörssinoteeratut kilpailijat keskimäärin. Vaatimuksen täyttyessä pankin vuosituloksesta maksettavasta osingosta sijoitetaan henkilöstön eläkerahastoon neljänneksen verran.
Käytäntö on tehnyt pankista tositykätyn työnantajan, mutta Petri Hatakan mukaan "tyytyväisyyttä tuo pankissa muukin kuin eläkkeelle lähtevän saama ylimääräinen tili".
Hänen mukaansa henkilöstön motivaatiota lisää juuri se, että työntekijöillä on aidosti mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä.
Varmaa on kuitenkin myös se, että nimenomaa "eläkeporkkanalla" on pankissa vahva rooli työtyytyväisyyteen. Esimerkiksi pelkästään viime vuonna jokaisen Suomessa työskentelevän handelsbankenlaisen eläketili karttui 8 000 eurolla, 47 500 vanhan mummon markan verran.
Rahasto onkin sen verran palkitseva, ettei muodissa oleva yksilöllinen eläkesäästäminen handelsbankenlaisia juuri suuremmin kiinnosta. Esimerkiksi pankin suomalaiset työntekijät ovat olleet rahastossa mukana vasta vuodesta 1997, mutta ensimmäiset ovat ehtineet kasvattaa aikaisintaan 60-vuotiaana nostettavissa olevan eläketilinsä jo noin 50 000 euroon eli vajaaseen 300 0000 markkaan markkaan.
Rahaston konkarien, sen jäseninä parisenkymmentä vuotta olleiden pankkilaisten eläketili on on kasvanut jo 500 000 euron tietämille, eli kolmen miljoonan markan suuruiseksi.
Petri Hatakan mukaan pankissa ei koeta tarpeelliseksi kehuskella tällä henkilöstön eläke-edulla, vaikkei siitä ole päätetty tyystin vaietakaan: "Aina kun eläkerahastosta kirjoitetaan lehdissä, tuppaavat henkilöstöosaston puhelimet tukkeutumaan."