Ham­pai­ta pai­ka­taan niin pitkään kuin pys­ty­tään

Suomalaisen aikuisväestön hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin konsanaan, ja entistä useammalla on suussaan omat hampaat. Hammaslääketieteen koulutuspäivillä Helsingissä puhuneen dosentti Miira Vehkalahden mukaan myös hoitokulttuurissa on tapahtunut iso muutos.

Suomalaisen aikuisväestön hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin konsanaan, ja entistä useammalla on suussaan omat hampaat. Hammaslääketieteen koulutuspäivillä Helsingissä puhuneen dosentti Miira Vehkalahden mukaan myös hoitokulttuurissa on tapahtunut iso muutos.

- Nykyään hampaita hoidetaan ja paikataan aina uudelleen ja uudelleen niin pitkään kuin suinkin voidaan. Ennen taas tärkeimpänä pidettiin sitä, että hampaat eivät särje.

Koska tekohampaita ei kolota, täysin terveitäkin hampaita saatettiin vielä 1960-luvulla kiskoa pois surutta.

Kansanterveyslaitoksen laaja Terveys 2000 -projekti kertoo, että kahdessa vuosikymmenessä hampaattomien naisten osuus on pudonnut Suomessa 37 prosentista 12 prosenttiin ja hampaattomien miesten 22 prosentista 12 prosenttiin.

Paikattujen hampaiden määrä taas on vastaavasti kasvanut. Kun niitä vuonna 1980 löytyi suomalaisen suusta keskimäärin 8,2, parikymmentä vuotta myöhemmin paikka löytyy keskimäärin 12,4:stä hampaasta.

Täysin terveitä hampaita oman purukalustonsa säilyttäneillä on keskimäärin yksi enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.

Ilmoita asiavirheestä