Johanna Iivanaista sanotaan suomalaisen jazzin lupaavimmaksi laulajaksi. Aitoutta ja vaatimattomuutta huokuva Iivanainen on ylistetty tulkitsija, joka tuskin on uransa aikana saanut osakseen ilkeää arvostelua tai poikkipuolista sanaa.
Iivanaisen maanläheisyydestä kertoo myös se, että haastattelunkin hän kiirehti antamaan kesken halonhakkuun.
Iivanainen yllättää, sillä hän myöntää jännittävänsä yleisön odotuksia ja sitä, että sanat unohtuvat lavalla.
"Välillä jännitän aivan hirveästi. Ihan hampaat kalisee ja oksettaa", hän sanoo.
Akustista sähköä
Joskus jännitys häviää, mutta välillä Iivanainen kertoo sen jatkuvan koko keikan ajan.
"Pitäisi vain tehdä kaikki täysillä. Olen keikkaillut kymmenen vuotta, ja sinä aikana on tapahtunut paljon. Olen kuitenkin onneksi oppinut, että vaikka jotain tapahtuisi, maailma ei siihen kaadu, vaan elämä jatkuu."
Alkuperäisen 1N:n tarkoituksena oli tehdä ambientia naislaulajan kanssa. Vajaan kymmenen vuoden aikana musiikkityylin luonnehdinnat ovat seilanneet elektroniikkamusiikista triphoppiin ja popiskelmään asti.
"Musiikki muuttuu, kun ihmiset kasvavat ja kiinnostuvat eri asioista. Kosketinsoittajan Jukka Heikkisen kanssa olemme määritelleet, että musiikkimme on akustista elektronista poppia. Tosin eri kappaleet voivat viedä eri musiikkisuuntiin."
Iivanaisen ja Heikkisen lisäksi 1N-yhtyeeseen kuuluu myös oululaislähtöinen kitaristi Pekka Rautio, basisti ja taustalaulaja Niko Kokko sekä rumpali ja ohjelmoija Santtu Vihunen.
Tulkinnan varaa
Maaliskuun lopussa ilmestyi
1N:n toinen albumi Tällä tavalla. Iivanainen kuvailee, että ensimmäinen levy, vuonna 2002 julkaistu Retki oli harmonialtaan ahdistava ja synkkä. Samoja tunnetiloja löytyy uudeltakin albumilta, mutta hillitymmässä määrin.
"Tällä tavalla -levy on maanläheisempi ja helpompi toteuttaa livenä, koska siinä on vähemmän konemaailmaa. Siinä on myös huomattavasti reippaampi ote, jonka huomaa soundeista, sovituksista ja rytmiikasta. Kun kuuntelee yksityiskohtia, huomaa erot."
1N-yhtyeen lyriikat ovat Pekka Raution taidonnäytteitä, mutta Iivanaisen mukaan tekstit sopivat hyvin naisen laulettavaksi, vaikka ovat miehen käsialaa. Levyllä on myös yksi Iivanaisen kirjoittama sanoitus.
"Teksteissä on ihmissuhdepohdiskelua ja oman tien tutkiskelua. Tietyissä ikävaiheissa ihmiset kokevat tiettyjä tunteita. Teksteissä on tulkinnan varaa ja niihin on helppo samaistua."
Paljon vapauksia
1N:n lisäksi heleä-ääninen Iivanainen esiintyy ja treenaa myös useissa muissa erityyppistä musiikkia soittavissa kokoonpanoissa, kuten Jimjammurmur, Unit 6 ja Korpi Ensemble.
Iivanaisen bändiprojekteista juuri 1N on popein ääripää ja edustaa eniten marginaalimusiikkia. Musiikkityyleistä hänelle läheisintä on jazz, sekä perinteinen että modernimpi.
"Kaikki bändit opettavat minua eri alueilla. Jazz-kentällä on paljon vapauksia niin rytmeissä, tulkinnassa kuin melodiassakin. Varsinkin Jimjammurmur-yhtyeessä a cappella -laulaminen on haastavaa, sillä siinä pelataan äänellä ja pitää keskittyä moneen asiaan yhtäaikaisesti."